Bilevaatteiden metsästys

Pääsin tuossa marraskuun puolella pitkästä aikaa ulos muutaman ystävän kanssa. Tässä lasten saannin yhteydessä oma kroppa on muuttunut aika paljonkin eikä vaatekaapista löytynyt oikeasti mitään sopivaa vaatekappaletta tähän tarkoitukseen. Tajusin tämän asian tietenkin torstaina töissä ollessa, kun lauantaina lähdin suoraan töistä käytännössä juhlimaan. Kangaskaapissa oli onneksi syksyllä aikaisemmin ostettua second skin-kangasta (Eurokankaan palalaarista), josta sain tehtyä itselleni legginsit. Legginsien kaavana on tuttu ja turvallinen Sammalikko (Ottobre 5/2014), jossa vyötärökaitaletta madallan aavistuksen, muuten leikkaan kaavan mukaan. Kaavan kokona on 34, onneksi olin jossain vaiheessa piirtänyt tämän koon kaavasta myös, koska en muuten olisi saanut sopivia housuja. Lehtikin on ollut lainassa vain, kun olen piirtänyt ko. housut. Mutta lopputulos on mukava ja kivasti meni pikkujoulutkin näillä. 

Yläosa olikin haastavampi. Legginsien ompelun jälkeen loppuilta menikin Pinterestistä ideoita selaillen. Ensimmäinen ajatus oli Infinity wrap Dress, kankaatkin ostin meiltä töistä tätä mekko ajatellen, joten kolme metriä tummanpunaista viskoosi trikoota todellakin olisi tähän riittänyt. Kyseinen mekko on hyvin monimuotoinen, alaosa siitä on kellomekko, yläosan taas voit sitoa todella monella eritavalla, alla kuva havainnoillistamaan muutamaa vaihtoehtoa:

 

Omassa versiossani helma olisi kyllä ollut lyhyempi, mutta päädyin kuitenkin tekemään vähän erilaisen paitulin. Paidan kaavana on Summer Basic Ottobresta 2/2013. Helmaan on lisätty korkea kaitale resoriksi, jolloin sitä voi pitää myös tunikana ja pääntietä on avarrettu selänpuolelta ja hihat jätin raakareunalle, eli huolittelematta. Laitoin selän puolelle myös pätkän silikoninauhaa varmistamaan, että pysyy menossa mukana. Asusta tuli itseasiassa todella kiva ja oli vielä siitä mukava, kun ei kiristänyt mistään, vaikka tuli illan mittaan myös herkuteltua hyvällä kakulla. Ei muuta kuin korkkarit kattoon joku toinenkin kerta.

Senttipelin loppuosa

Edellisestä teksti alkoi tulla jo sen verran pitkä, joten pätkäsin sen ja tässä on vielä loppuosa tekstistä. Juuri ennen laniviikonloppua tipahti myös pieni tilaus postiin Shalmiakilta ja plussaa tuli noin 4,8 m. isommille lapsille olin tilannut Böö-trikotta ja Prinsessa trikoota ja samalla tilasin myös ylläripussin, josta tuli paria lakukangasta ja aikaisemmin tilattuun Game Over trikooseen sopivaa kuviollista trikoota. 

Laniviikonlopun aikana valmistui myös ensimmäinen timanttimekko Neiti A:lle, kangas on Shalmiakin Unicorn-kangasta. Kaava siis Jujunan timanttima-mekko ja kokona 116 leveydestä 122 pituudesta. Seuraavaan versioon pitänee vähän pääntietä avartaa, kun Neiti A valittaa, ettei pää mahdu kunnolla tulemaan läpi. Koko pala kangasta meni tähän eli miinusta 80 cm. 

Pienimmälle valmistui lanien aikana myös pari bodya. Toinen on mekkobody, jossa helmapalat on Majapuun karhuja ja hihat ja bodyosa Nappinjalta kesällä ostettua ihanaa vaaleanpunaista trikoota. Toinen body on ihan vaaleanpunainen body tuosta Nappinjan kankaasta. Kaavana kummassakin bodyssa on Ottobren Hedgehog ja samasta lehdestä eli numerosta 4/2016 löytyi myös mekkobodyn kaavat tai bodyosahan on siis sama, mutta helmaosa on sitten lisätty vain tuohon mekkobodyyn. Itse en tehnyt pisarahalkiota, joka on kaavassa, vaan muokkasin raglansaumaan tuon napitushalkion. Omasta mekostani ja Neiti A:n housuista jäi kangasta vielä vähän ja laniviikonloppuna surautin kasaan minihousut koossa 74 VauvaV:lle. Näissä housuissa on kaavana Giant Triangle ja se löytyy Ottobren 6/2013-lehdestä

Keskimmäiselle lapselle tein laneilla Käpysen Riivaleista trikoopaidan. Kaavana paidassa on tuttu Raide, joka löytyy Ottobresta 6/2012. Teen pojalle oikeastaan kaikki paidat nykyään tuolla kaavalla. Se on tarpeeksi kapea paitakaava. Nytkin tein "isomman koon" vain lisäämällä hihaan ja helmaan pituutta, koska leveyttä tuohon kaposeen lapseen ei ole tullut yhtään, mutta paitojen pituus alkoi jo loppumaan kesken vanhoissa paidoissa. Hihat tässä paidassa on Nappinjan raita-kangasta ja niihin aplikoisin Riivalista tähdet kyynärpäihin. Meidän kummitytölle tein laneilla lopuista Marjanalle-merinovillasta kypärälakin, koska edellinen alkoi jo olla pieni. Kaava on viime vuoden viimeisestä Ottobresta ja samalla kaavalla olen tehnyt myös omalle lapselle kypärälakin. 

Omaan käyttöön tuli vielä parit legginsit ommeltua laneilla. Ensimmäiset on Käpysen IHANAN pehmeää Salamt-joustocollegea ja toinen on myös Käpysen joustocollegea, tässä kuosina on Betoniromu. Kaavana näissä on Sammalikko, josta pitäisi piirtää pienempi koko tai ainakin kaventaa lahkeita, koska sieltä nämä ovat isot. Salamoissa ei ihan kankaan pituus riittänyt suoriin lahkeisiin, joten niihin laitoin tuosta samasta kankaasta resorit. Betoniroimuissa on suorat lahkeet. Kumpiakin housuja olen aavistuksen madaltanut alkuperäisestä kaavasta, tosin nyt ei ihan näin paljoa olisi tarvinnut madaltaa kuin tein, mutta kyllä näitä tunikan kanssa pystyy käyttämään. Salamoista miinusta 90 cm ja Betoniromusta 95 cm.

Olin ahkera ompelija myös lanien jälkeen ja heti seuraavalla viikolla tein kuopukselle bodyn. Ompelin tämän bodyn Aarrekidin 100 % puuvillatrikoosta, kaavana tässäkin on sama Hedgehog, joka on myös laneilla ommelluissa bodeissa. En kuitenkaan halunnut tehdä samasta kankaasta toista bodya meille, niin tein samalla kaavalla, mutta lyhyillä hihoilla bodyn, jonka lahjoitin Saumanvaran sydämmestä-huutokauppaan, joka järjestettiin facebookissa lokakuussa. Miinusta kummastakin bodysta 42 cm yhteenstä. Huutokaupassa siis kerättiin rahaa Roosa Nauha-järjestölle. Tuo huutokauppa keräsi Roosa Nauha pottiin yli 27 000 €, mikä on aivan mieletön summa.

Syksyn tullen tarvittiin myös lämpimämpää pipoa ja lisäksi myös kauluria keskimmäiselle. Kaapin jemmoista löytyi Metsolan Viiksimies-joustofroteeta ja sisäpuolelle pala Majapuun oranssia joustofroteeta, jossa kirsikoita. Yhdessä ihana syksyinen setti. Kaulurin kaava on Tehtaamon blogista, tai oikeastaan mallin otin tuolta ja vapaalla kädellä leikkasin sopivan kokoisen keskimmäiselle. Pipo kaava on jostain Ottobren lehestä piirretty, ei hajuakaan, mistä numerosta tai mikä malli. Tätäkin versiota jouduttiin aavistuksen muokkaamaan päänympäryksestä, jotta sain kankaan riittämään tähän. Miinusta 31 cm. Tein myös trikoisen pipon, johon Pikku-E sai itse valita kankaan. Suuri batman-fani valitsi laatikosta tämän Batmask-trikoon, joka on Majapuulta. Miinusta 12 cm.

Pari ompelusta kerkesi vielä syyskuun puolella valmistumaan. Ensimmäinen kokeilu aikuisten timantti-mekosta. Kangas on jättirätin jotain viskoosisekoitetta, mukavan laskeutuvaa, mutta ah niin pilalle mennyttä jo parin päivän käytön jälkeen. Tein kyllä juuri tästä syystä ensimmäisen version tästä kankaasta, kun ei ollut mitään hajua sopiiko tämmöinen malli itselle vai ei. Kaavana siis Jujunan aikuisten timantti-mekko koossa 34 ja pituus koosta 38. Toinen versio samalla kaavalla on tehty Käpysen tämän syksyn merinovillasta, värinä tumma meleerattu harmaa. Tämä mekko on ihana, pidän tätä mekkoa oikeastaan koko ajan, jos vaan on puhtaana. Tämä on vielä 100 % merinovillaa, joten pesuja ei kovin usein tarvita. Timanttimekoista miinusta yhteensä 314 cm. 

Merinovillaa jäi oman mekon jälkeen sen verran jäljelle, että tein pipon itselle. Villasta vuori ja päälinen Betoniromua, miinusta vuoresta 10 cm. Villalegginsit sain tehtyä kirpulle, ja niistä tuli miinusta 24 cm. Kaavana näissä on Caterpillar (OB 1/15), jota kavensin vielä lisää, koska materiaalina tuo merinovilla. Ompelin lisäksi kasan pieniä pipoa, jotka on menossa lahjoituksena sairaalaan vastasyntyneille jossain vaiheessa, lisäksi kasasta tuli yksi taaperokokoinenja yksi pipo ja panta mulle itselle, kaikista pipoista yhteensä miinusta 126 cm. Viimeisin ompelus on yömekko  Neiti A:lle. Kankaan alkuperäistä ostopaikkaa en tiedä, itselle päätyi kassista, jonka ostin eräältä ompeluryhmäläiseltä. Kaavatähän pitkään yömekkoon on miehustan ostalta Ottobresta, nro 6/2015, jossa useampia yöpukuja, hihat sovelsin jostain toisesta paidasta. Yömekosta vielä miinusta 83 cm. Tämä yömekko on ommeltu pelkästään saumurilla, niin käänteet kuin hihan suut. Testasin pitkästä aikaa tämmöistä ompelutapaa, tämmöisiin yövaatejuttuihin tämä mielestäni sopii, mutta kyllä päivävaatteet perinteisesti jatkossakin teen joka käänteellä tai kanteilla. Lopputelamana koko kuukaudelle oli + 8,8 m ja miinusta 24,82 m (osa tosin lahjoitettuja, mutta omasta kaapisat poistui kuitenkin). Eli hyvin päästiin miinukselle.

Epäonninen Mustikkahaalari ja pari muuta tekelettä.

Unohdin eilen laittaa tämän tuohon pitkään vaate-esittelyyni, joten teenpä tästä ihan oman postauksen. Tämä oli kyllä semmonen tuskien taival koko haalari, mutta sainpahan sen tehtyä, vaikka tän tekemiseen menikin varmaan puoli vuotta. Pikku-E:llä oli tästä samasta Metsolan kankaasta ihan Metsolan omatkin housut koossa 62, silloin sain idean, että haluan tehdä myös itse isommassa koossa nämä housut. Samasta kankaasta oli tehty A:lle jo mekko, joten ihan hirveitä määriä ko. kangasta ei enää ollut. Kaavaksi olin valinut Ottobren Mustikkahaalarin (6/2009).

Näistä housuista sain alkuinspiraation... Pikku-E 2 kk ja taustalla möyrii Laiska Koira

Asettelin kaavoja kankaalle useasti ja katsoin, että mahtuu kaikki palat hienosti vielä kankaalle, kun jättää saumanvarat leikkaamatta ja ihan pieni soiro jääkin vielä. Eikä tuo haittaa, vaikkei saumanvaroja olekkaan, kun piirsin kaavat koossa 80 ja meillä käytettiin tuolloin juuri ja juuri 62 kokoa. No ei mitään leikkasin palat ja aloin ompelemaan housuja kasaan Tosimummon haalarihousuohjeella, kun oli kerrankin hetki, että joko lapset nukkuivat tai sitten olivat jossain muualla. Sain vetoketjun ommeltua etukappaleeseen ja aloin laittamaan takakappaleita yhteen ja silloin kosahti ensimmäisen kerran. Kaavoja siirrellessä ja leikatessa olin nimittäin leikannut haalarin takakappaleet samansuuntaisena.

Aloin pyörittelemään housujen takakappaleen kaavaa siihen viimeiselle kangassoirolle ja katselin, että saattaisin saada vähän lahjetta lyhentämällä ja lisäämällä pitkät resorit lahkeisiin vielä yhden takakappaleen leikattua ko. kankaasta. Pohtisin asiaa vielä ystäväni kanssa ja hän vinkkasi, että häneltä löytyisi Metsolan ruskeaa joustofroteeta, jota voisin saada palan. No haalari jäi sille tiellä sillä kertaa, kun ei saatu sovittu treffejä, että voisin leikata sopivan palasen kangasta. Aikaa kului ja välillä pyörittelin taas kankaitakin kädessä. Syksyllä aloitin ompelukurssin ja jossain vaiheessa kurssin vetäjä muistikin tämän kankaan ja toi kurssille, jotta saan leikattu siitä palasen. Innostuin sen verran paljon, kun vihdoin sain kangasta, että aloin leikkaamaan heti illalla kotiin päästyäni.

Tämän verran olisi ollut kangasta vielä jäljellä

Hain palaset kaapista ja katsoin vielä monen monta kertaa, että kumman puoleinen pala mulla on takakappaleena, jotta saan sen vastaparin sitten leikattua oikean puoleisena. Joku aivopieru mulla kävi ja niin vaan mulla oli taas saman puoleinen takakappale, kuin ne kaksi muutakin takakappaletta. Leikkasin vielä kerran ja sain vihdoin oikean mallisen kappaleen. Leikkasin myös pienen taskun housuihin tuosta ruskeasta joustofroteesta, jotta kankaat sopivat vielä paremmin yhteen. Mulla oli sen verran monta muuta juttua vielä kesken, joten jätin housut sille tielle vielä hetkeksi, kun kankaat oli kuitekin leikattu ja sain palautettua sen ruskean joustofroteen.

Alkukuusta kaivoin taas Tosimummon haalarihousuohjeen esille ja aloin tekemään housuja loppuun. Sain ommeltua taskun paikoilleen, kasattua haalarin haalarin näköiseksi ja lahkeensuun resoritkin sain paikoilleen. Alkuperäisessä ohjeessa ei muistaakseni ollut resoreita, mutta itse tykkään käyttää niin A:n kuin pikku-E:kin vaatteissa lahkeensuissa resoreita, kun sukat pysyy edes vähän paremmin matkassa mukana. Kaula-aukon ja toisen kädentien resorikanttaukset meni ihan näppärästi, mutta sitten alkoikin ongelmat. En lopulta tiedä mkä ihme oli ongelmana, mutta kolme vai peräti neljä kaksoisneulaa onnistuin tuhoamaan tämän yhden kädentien kanttauksessa. Ostin FB:n ompeluryhmän kautta useamman uuden kaksoisneulan, tällä kertaa merkki oli eri, joten toivoa oli, että saisin tehtyä haalarin vihdoin valmiiksi. Säädin konetta vielä eri asentoihin, vaihdoin kaksoisneulan ja aloin hurruttelemaan oikein varovasti saumakohdista käsipyörää käyttäen. Vaihdoin vähän pidemmän tikin ja lopulta sain housust valmiiksi asti. Kyllä niitä tehtiinkin kauan. Katsoin meinaan, että olen aloittanut leikkaamaan housuja 23. heinäkuuta.

OB:n mustikkahaalari, koko 80 ilman saumavaroja

Tässä vielä yksi joululahjaompelus, A sai joululahjaksi nukelle makuupussin. Sisäkangas on vanha perintölakana. Lakanaan oli tullut reikä keskelle ja leikkasin pätkän pois. Loppulakana riitti vielä saumuroituna vauvan sänkyyn ja tässä pala lopusta lakanasta, sisälle leikkasin palan käsipyyhkeestä ja päälikangas on Majapuulta ostettu suurella sydämmellä-joustocollegea. Päällä oleva pitsikoriste on tuosta perintölakanasta samoin kuin makuupussin sisäpuolella oleva pitsikirjailu. Lakanan kirjailut on tehnyt isoisotätini. Eli vain päälikangas ja vetoketju ovat uusia tässä pussissa ja päälikangastakaan ei ole ostettu tätä varten vaan on jämiä. Eli oikea kierrätyspussi on tämä.

Tein itselleni myös housut Ottobren Sammalikon (5/2014) kaavalla. Kankaana on Majapuulta ostettu Digitrikoo Frozen leaves Retro. Kuvan on ottanut A.

Uuden vuoden vaihtumisen kunniaksi pikku-E otti ensimmiset selkeät askeleet ilman tukea. Oikein mahtavaa uutta vuotta!