Violetin sävyjä metsästämässä

HommaHuoneen värihaasteessa aletaan olemaan ja aika lähellä loppua. Marraskuun värinä on violetti ja sen eri sävyt. Itse pidän violetista, erityisesti tummat violetin sävyt, kuten viini, munakoiso ja boisenmarja, ovat omaa silmää miellyttäviä. Ne sävyt, jotka muodustuvat enemmän punaisesta ovat kivoja itselle, mutta toiselle tyttärelleni sopii myös kylmemmät värit, kuten lila ja violetti. Aikaisemmin olen jo tehnyt lilasta Sammalpolusta mekon Neiti A:lle, ja tämä on myös yksi hänen suosikkimekoistaan.

Tällä kertaa näistä sävyistä päätyi vaatteisiin vain pieniä määriä resorissa eikä edes Neiti A:lle vai kahdelle nuoremmalle lapselle. Pikku-E:n vaatekaapissa alkaa paitojen hihat ja helmat käymään lyhyiksi, joten oli tartuttava tuumasta toimeen ja tehtävä lisää paitoja lapselle. Olen syksyn aikana käynyt taas Työväen Opiston lastenvaatekurssilla ja halusin tällä kertaa tehdä siellä jotain, mitä en ole aikasemmin tehnyt ompeluissa. Joskus peruspaitaankin kaipaa jotain pientä jujua, vaikka tekisi sen kuosillisestakin kankaasta, joten päätin kysyä neuvoja napitushalkion tekemistä varten kurssilla.

Keltainen Koulumatkallain-tirkoo on Ainolan kankaita ja vaihdoin tämän aikaisemmin syksyllä kaverini kanssa, koska hän ei itse pitänyt keltaisesta kankaasta. Itse taas pidän kirkkaista väreistä ja keltainen onkin yksi suosikki väreistäni. Kaavana tässä paidassa on tuttu Raide. Leveys on koosta 92, mutta lisäsin hihoihin ja helmaan mittaa, jotta sain koon 98. Eteen on siis tehty napitushalkio. Aloitin tekemään tosiaan kurssilla jo tätä ja jatkoin kotona, jolloin piti kaivella pariakin blogia avuksi. Lopulta apu löytyi tästä Velhonviitta blogista. Muutaman kerran sai purkaa ja kääntää ja miettiä, että miten se oikein ommellaan oikeaoppisesti ja pieni ryppy jäikin eteen, mutta ei sitä ryppyä onneksi kerkeä nuoren vauhtiveikon liikkeissä huomaamaan. Ja se viininvärinen resorihan siis löytyy pääntietä ja lisäksi käänteet on ommeltu viinin värisellä langalla. Itseasiassa alalankana taitaa olla näissä lila, kun ei ollut enää kolmatta oikean väristä lankarullaa.

NeitiA:lle tästä Koulumatkallain-trikoosta legginsit. Näiden housujen kaavaa voinee myös sanoa omaksi. On yhdistetty useampaa eri kaavaa ja vähän mitattu vielä omaa lastakin. Mutta koko on noin 116. Lahkeissa resorit samasta kankaasta ja vyötäröllä kuminauhat. Hauska kangas myös legginseinä.Tein samalla kaavalla myös toiset legginsit, näiden leikkaamisvaiheessa myös Neiti A pääsi auttamaan ja piirsin hänelle kankaalle ääriviivat, joita pitkin sai leikata. Ihan en vielä saumurin eteen uskaltanut päästää, mutta ehkä joku päivä siihenkin vielä tuon tytön uskallan antaa istahtaa. Näiden lahkeissa ei ole resoreja vaan ne on vain käännetty. Näiden pinkkien legginsien kangas on tullut Shalmiakin ylläripussista ja kankaan nähtyään Neiti A ilmoitti heti, että tuosta tulee hänelle housut.

Kaavojen ja nuppineulojen asettelu on tarkkaa puuhaa

Vielä piti muutama nuppineula laittaa

Perheen kuopus sai samasta kankaasta pitkähihaisen paidan. Olin jo tehnyt kaksi vaatetta tuosta metrin pätkästä, joten kauheasti ei jäänyt enää kangasta pienimmän vaatteisiin, mutta saatiin hänellekin jotain pientä edes tehdyksi. Ja kerralla koko kangas käytettyä, joten kaappiinkaan ei jäänyt kuin ihan pieni aplikointi-kuva kankaasta jäljelle. Paidan kaava on oma. Hihat on 100 % raidallista puuvilla trikoota ja tein toiseen hihaan tuommoisen valetuplahihan. Ohjeet tähän löytyy TosiMummon Blogista. Kangasta riitti vain toiseen hihaan enää, toisaalta tämä on myös ihan hauska yksityiskohtakin. Tässä paidassa on käytetty samaa viinin väristä resoria kuin PikkuE:n paidassa, resorit laitoin pääntielle ja lisäksi helmaan aavistuksen korkeamman resorin, niin sain paitaan vähän lisää pituutta.

Kuvien ottaminen alkaa olla haastavaa tästä neidistä

 

 

Kaikki nämä vaatteet yhdestä metrin pätkästä ja pienestä lisäpalasta

Murrettuja sävyjä syysmekossa

Meillä mahtuu elokuuhunkin vielä parit synttärit, joista toiset on Neiti A:n omat. Sitä ennen juhlittiin vielä yhden serkutytön synttäreitä, joihin halusin tehdä jonkin vaatteen lahjaksi. Tällä kertaa ideaa tosin sai hakea pidemmän kaavan mukaan. Ei meinaan ollut minkään näköistä ideaa, ei kankaasta ei kaavasta ei mistään. Piti selailla kuvakansioita facebookin ompeluryhmissä ja kaivella kangaskaappia ja vielä käydä läpi kaavojakin. Ainoa idea joka tuli oli, että pitkähihainen ja jotain tulevaan syksyyn.

Ensin syttyi lamppu kankaasta, Ainolan Sydänystävät joustofrotee luumun värisenä. Sen jälkeen kaavakin löytyi, Jujunan taskumekko. Malli on aavistuksen löysähkö, joten valitsin kooksi 104, jotta ei olisi liian leveä. Käyttäjäkin tosin pieni (ainakin meidän neitiin verrattuna) ja joustofrotee ei samalla tavalla jousta kuin trikoo. 

Muokkasin kaavaa sen verran, että etukappaleen alaosa on kahdesta osasta, eli taskupussit on siinä erilliset, kaavassahan ne on laitettu jo mukaan, että leikataan samasta kappaleesta kaikki. Kangas meinasi loppua, joten siksi tämmöinen ratkaisu. Tällä tavalla tehden tosin saisi myös vähän jotain jujua kaavaan, jos taskupussit tekisi erivärisestä kankaasta, kuten tässä Nuunelin ohjeessa on tehty. Omille tytöillekin pitäisi myös tehdä myös tällä kaavalla mekot, samoin timanttikaavalla. Taskut on siis piilotettu etukappaleelle, tässä sain kuvion jatkumaan kivasta saumasta huolimatta.

Kangas on aivan ihanaa joustofroteeta, josta on tehty meidän VauvaV:lle ristiäisiin meko aikanaa. Jäljelle jäi vain pieni paloja, joten kovin isoa vaatetta tästä ihanasta luumun värisestä kankaasta ei enää tule. Mielestäni tämä luumu käy myös Hommahuoneen värihaasteeseen, jossa on kuukauden värinä ovat murretut värit. En ollut ihan varma, ensin mitä kaikkea näihin murrettuihin väreihin kuuluu. Ensimmäisenä väreistä tuli mieleen khaki ja olivi, mutta luettuani Hommahuoneen jutun, tuli niitä värejä paljon enemmänkin. Hommahuoneen sivuilla olevassa värikartassa, tämän kankaan pohjaväri taitaa olla Rich Rose. Aika maanläheisiä värejä nämä murretut värit ovat, eli pitkälti semmosia värejä, joista itse pidän. Lilan eri sävyt ovat tulleet omaan värimaailmaan vasta lasten myötä. En niistä ennen pitänyt, mutta Neiti A:lle sopivat nämä värit., joten olen niistäkin värejä ottanut kangasvalikoimaani.

Valkoista värihaastetta.

Olen osallistunut Hommahuoneen vuoden värihaasteeseen useamman kerran jo tänä vuonna. Heinäkuun värinä on valkoinen ja vaaleat sävyt ylipäätänsä. Itse valitsin valkopohjaisen kankaan tähän haasteeseen. Tämä kangas on ostettu maaliskuussa Turussa olleilta käsityömessuilta ja kangas on Käpysen Mega kisut trikoona, jossa on siis jättimäisiä kissan päitä.

 
Itse käytän valkoista todella harvoin, koska lapset. Varsinkaan kotona arkena en pistä valkoista oikeastaan koskaan päälleni, koska hetken päästä siinä on sitten ketsuppia, jauhelihakastiketta tai jotain muuta yhtä ihanaa, kun on pienten lasten kanssa kotona. Värikäät vaatteet on kuitenkin enemmän mun juttu, joten senkin takia valkoista harvemmin omassa kaapissani näkee. Edes hääpukuni ei ole ollut täysin valkoinen vaan siihenkin piti saada vähän punaista väriä mukaan :D Tästä mekosta on tarkoitus tulla kuitenkin edes vähän parempi mekko, joten valkoinen väri sopinee tähän oikein hyvin... päävärinä.

Tälläkään kertaan en siis osannut täysin valkoista vaatetta tehdä, tai kangashan itsessäänkään ei ole kokonaan valkoinen, kun siinä noita kissanpäitä kuitenkin on, mutta vähän jotain väriä piti tähän lisätä. Olin kankaasta päättänyt jo alkujaankim tehdä itselleni maximekon, mutta viime kesänä tehty maximekko ei ollut toimivin kaava. Pari viikkoa sitten piirsin vihdoin itselleni sopivamman toppikaavan, joten nyt sain myös uuden maximekon tehdyksi.

Koska edelleen kuitenkin imetän nuorinta lasta, niin ruokapussien käyttö piti tähänkin jollain tapaa optimoida. Tällä kertaa tein imetyspääntien, eli laskin mekon pääntietä alaspäin ja tein toisesta kankaasta toisen pääntien ja näiden kappaleiden välistä pystyy hoitamaan ruokkimisen helposti. Halusin, että mekko olisi edes vähän siistimpi vaate, joten en halunnut käyttää resoria huolitteluissa. Petroolin värinen viskoositrikoo on huoliteltu alavaralla ja samalla kankaalla kanttasin myös itse mekon. Ihan paras kangas kanttaamiseen tuo viskoositrikoo ei ole, mutta omaan silmään tarpeeksi siistiä jälkeä tuli tälläkin tavalla. Petroolin värisiä lankoja ei löytynyt omasta varastosta, joten tikkaukset on hoidettu tummanharmailla langoilla.

Alkujaan tästä mekosta piti tulla Timanttimekko, mutta koska kaikki ei mene aina niinkuin Strömsössä, niin timanttia ei tullutkaan. Mitään valmista kaavaahan mulla ei aikuisten timanttiin ollut edes, mutta pitihän sitä kuitenkin ees jollain tapaa yrittää tehdä, kun ohjeetkin siihen löytyy Hattarahirviön blogista ja pari lasten versiotakin on tehty. No muuten joo meni ihan kivasta, mutta taskut oli aaaaivan liian alhaalla ja olivat juuri lantion kohdalla, joka ei toiminut ollenkaan.

Koska kangasta ei ollut enempää, tein sitten ennemmin tavallisen maximekon tästäkin, leikkasin siis taskut pois ja sivut uudelleen kiinni. Myös yläosaa sai aavistuksen lyhentää olkapäiden kohdalta vielä, koska olkain on liian pitkä muuten eikä istu hyvin. Mekon helmaan laitoin vielä kaitaleen tuosta petroolin värisestä kankaasta kaksin kerroin saumuroituna. Näin sain mekkoon muutaman sentin lisää pituutta, jotta olisi paremman mittainen. Helma olisi saanut olla aavistuksen leveämpi, mutta alkuperäinen suunnitelma timantisa söi helman leveyttä, joten vähän kapemmalla mennään
 tällä kertaa. Mutta yhdet juhlat tälläkin tuli juhlittua jo, joten oikein kiva mekko tästä tuli.

Kesälanien satoa ja värihaasteeseen vastaamista

Vietimme hieman ennen kesäkuun puoliväliä ompeluryhämme laneja. Tämä tuli aika hyvään saumaan, kun seuraavalla viikolla on kummityttöni syntymäpäivät. Lisäksi omat lapset tarvitsevat muutamia kesävaatteita. Tälkä kertaa kerkesin valmistella ommeltavaa jo pitkin viikkoa (kiitos isännän kesäloman ja muutaman huonomman päivän sään). Olin leikannut valmiiksi 7 vaatetta, joista kerkesin ommella kaikki yhtä lukuunottamatta. Ja valmiiksi leikattujen lisäksi tein vielä yhden "ylimääräisen". 

Kummitytön toiveena oli mekko Frozen-kankaasta. Kaavaksi valitsin 3/16 Ottobresta Paperplane mekon, kangasta ei kuitenkaan riittänyt helmaan asti, joten tein yläosasta paidan ja lisäsin helmaan pätkän resoria. Toiveena oli myös viitta, mutta jouduin luopumaan tästä, koska ompelukoneeni on huollossa. Tein myös hameen tähän lisäksi, johon käytin kaavana paperplanen helmaa pidennettynä. Vyötärölle laitoin samaa resoria kuin paidassakin on. Frozen-trikoo on Kankaamosta, resori Jyväskylän kangaskaupasta ja sininen trikoo Miimun kankaasta. Tästä setistä löytynee myös oikeita sävyjä Hommahuoneen värihaasteeseen. 

Lisäksi kummitytön pakettiin kääräistiin jo aiemmin tehty mekkonen. Minions-digitrikoo on Kankaamosta myös ja samaa sävyä olevat raidat samaisesta kaupasta. Tässä kaavana on BlaBla-raglan paita. Hihat on vaihdettu lyhyisiin hihoihin ja helmaan rypytetty kaitale.

 Tällä kertaa olin valinnut kankaat siten, että sain omeltua mahdollisimman paljon samoilla langoilla. Pikku-E sai t-paidan Majapuulta ostetusta Andrea Laurenin Bat Mask-trikoosta. Kaava on viime kesän Ottobresta, Be Positive-kaava. Kokona on 92 ja tämäkin aika väljä meidän  kuikelolle. Pääntie tässä on kuitenkin omaan makuun liian pieni, joten täytyy suurentaa sitä vielä, jotta pieni mies saa itse puettu päälle. Tässä kaavassa on kivana jujuna, hihat. Edestä hiha on istutettu, mutta takaata hiha on raglan. Vastaava kaava on myös miehille samassa lehdessä. Siniseen taittava minttu on menee myös Hommahuoneen värihaasteeseen.

NeitiA:lle olin leikannut kaksi hihatonta mekkoa. Ensimmäiseksi tein koko kevään hillotusta kissakankaasta mekon. Kangas on tilattu Saksasta, Stoffonkelista. Kuosi on suomalaisen Mutturallan suunnittelema ja sinä on toisessa reunassa reilu 30 cm korkea kissa melonin pala kädessä ja lopussa kankaassa on kissan pää pienempänä  ja meloneja. Kangas oli lopulta hyvin haasteellinen, koska iso kissa oli sen verran iso, ettei sopinut pieneen vaatteeseen. Ja isossa vaatteessa taas raportin leveys tuli vastaan. Mutta kuosi on ihana ja käytetty kummassakin värissä jo melkein loppuun.

Kaavan pohjana tässä on Wild Day-toppi, joka löytyy 3/16 Ottobresta, helma on otettu peplumin kaavasta, joka löytyy Ottobredta 1/15. Hupaisaa näissä kaavoissa on se, että toppi on piirretty koossa 116 ja helma on kokoa 104 ja sitäkin vielä aavistuksen kavensin, jotta istui paremmin paidan helmaan eikä tarvinnut rypyttää. Kissat siis Stoffonkkelista ja raitakangas Majapuulta, resorinpätkät sain laneilla ompelukaverilta ja ne on Kangaskapinan.

VauvaV sai laneilta valmiiksi kolme vaatetta. Majapuulta tilattu kesäkangas on Elvelyckanin Inkkaripandaa, jossa on hennon vaalean punainen pohja. Funny Fringes-tunikan kaava on piirretty uusimmasta Ottobresta (3/16), koot oli siinä 80 alkaen, mutta pienensin sen kokoon 74. Sinapin värinen resori on myös Majapuulta ja menee oikein hyvin tähän kankaaseen. Inkkarikankaasta tein myös legginsit. Tämän kaava olikin jo mulla valmiina, kun olin tehnyt tällä kaavalla legginsit kummitytölle joululahjaksi. Kaava on siis Caterpillar ja löytyy Ottobrestä 1/15.

Viimeisenä ompeluksena tein VauvaV:lle hihattoman hupputunikan koossa 74, myöskin samalla kaavalla olin tehnyt kummitytön joululahjan. Ainoa muutos oli, että tällä kertaa en laittanut vetoketjua vaan nepparit etusaumaan. Kangas on PaaPiin ihanaa mintun väristä Myyry rokkaa kangasta. Kangas on ostettu maaliskuussa jo, kun Turussa oli käsityömessut. Myös tämä menee väriltään HommaHuoneen värihaasteeseen. Hommahuoneen blogissa olevassa värikartassa taitaisi lähinnä oleva väri olla aquamarine. Tähän ompelukseen resorit on myös ompelukaverilta saatuja.

Turkoosi ja siitä johdetut sävyt ovat nykyään oikein mieleisiä värejä. Sininen on ollut jostain syystä inhokkivärini oikeastaan aina, mutta nyt lasten myös olen siitäkin oppinut pitämään. Ja nimenomaan turkoosi ja petrooli on niitä sinisen sävyjä, joita mielelläni sinisestöä käytän.

Kenellä on päällä jotain... keltaista

Hommahuoneen värihaasteen värinä on keltainen. Pidän itse keltaisesta väristä ja sitä löytyykin jonkin verran omasta vaatekaapistani. Keltaisen sävyistä erityisesti sinaappi, okra ja kirkas keltainen miellyttävät omaa silmääni. Varsinkin kesällä keltainen on ihana väri, mutta toisaalta talvella piristää ihanasti myös pimeyden keskellä. Keltaisen kanssa tosin on vähän ongelma, että näyttää paremmalta, jos iho on aavistuksen päivettynyt ja tämä kalkkilaivan kapteeni harvoin edes päivettyy. Mutta käytän silti sitä keltaista, koska tykkään siitä :D Olisi kyllä hienoa käydä joskus ihan värianalyysissa kuulemassa ammattilaiselta, että mitkäs värit ne parhaiten sopisi itselle.

Mutta on sitä jotain keltaistakin tullut väkerrettyä. Ostin PaaPiilta tätä keltaista hastagia, koska se oli sen verran edullisessa tarjouksessa. Tää kangas oli jossain määrin kaavojen kokeilua varten ja siihen sitä on käytettykin. Eka kokeilu oli toppi Mekkotehtaan Tyynen-kaavalla, kaavassa on siis yläosassa toppi ja helmassa tylliä. Muista mekkotehtaan kaavoista poiketen, tein tästä isoimman koon (L), kun normaalisti saan tehdä näistä kaavoista melkeinpä pienimmän. Lyhensin olkapäiltä aavistuksen, mutta lisäksi olisi pitäinyt avartaa pääntietä ja kädenteitä ainakin ja vielä aavistuksen pidentään ja leventää lantiolta vielä aavistuksen enemmän. Käytin kanttaukseen samaa trikoota kuin itse toppikin. (Lisään tästä topista kuvan myöhemmin)

Toisen kokeilutopin kaava on lasten Ottobresta (6/13) Polka Stripes. Ekan version tein muuten kaavan mukaan, mutta kädentietä avarsin jo valmiiksi tähän versioon ja pidensin muutaman sentin etukappaleen yläosaa. Tein tästä myös topin, jonka kanssa pystyy imettämään, lisäsin etukappaleen yläosan alle kaistaleen, jota voi nostaa ylös imettäessä. Kaistaleen yläosassa on vain kapea kaksoistikki ja alaosassa on sama kapea tikki, mutta välissä menee vielä kuminauha. Ihan käytettävä tästäkin tuli, muutaman muokkauksen tein seuraavaan versioon.

Samalla kaavalla tein myös toisen topin, myöskin imetysoptiolla. Tein yläosasta useamman sentin matalemman, lisäsin pituutta etukappaleen alaosaan nelisen senttiä ja levensin mutulla, jotta mahtuisi lantiolle paremmin, lisäksi etukappaleen yläosa on noin kolme senttiä pidempi. Tämän version rypytin langalla, kun ohjeessa ja ekassa versiossa rypytykset on tehty framilonilla. En oikein edelleenkään tule toimeen framilonin kanssa, ainakaan rypytyksissä, joten käytän mielummin rypytyslankaa/lankoja. Tämä ihana karttatrikoo on Käpysen valmistama Vaarallisilla Vesillä ja on odottanut käyttöön pääsyä jo pidemmän aikaa, mutta vasta nyt sain ajatuksen, mitä tehdä. Tässä topissa ei nyt ollut keltaista ollenkaan, mutta pääsi kuitenkin tähän postaukseen.

Viimeisimpänä ompeluksena tein VauvaV:lle vuoden ekassa Ottobressa olleen Reggae-haalarin. Tätäkin on taas aavistuksen muokkailtu. Jätin taskut suosiolla pois, koska 68-kokoiseen haalariin ei todellakaan tarvita mitään taskuja- Aluksi meinasin koristetikata taskujen paikat, mutta jätin sitten senkin tekemättä. Kaavassa nepit on laitettu kiinni resorikanttauksen viereen, mutta itse laitoin mielummin kantteihin, niin ei tarvitse laittaa mitään tukikankaita edes. Huppu on ommeltu pussiin, jotta niskastakin haalari on siistin näköinen. Hupun vuoressa on Noshin keltaista kamera-trikoota. Resorin valinta tähän haalariin oli ongelmallinen, olisin halunnut laittaa samaa sinistä, kuin tuossa omassa topissanikin, mutta sitä ei ollut tarpeeksi, joten käännettyä resorivaraston ympäri löysin tämän tummanlilan Ainolasta tilatun resorin. Lopputulos on kyllä oikein passeli ja kokokin juuri sopiva.

Mekkotehtaan Vilma ja huhtikuun värihaaste

Sain viime vuonna äitienpäivälahjaksi Norppa Herralta Mekkotehdas Aikuisille-kirjan. Tein siitä viime kesänä yhden mekon, joka oli totaalinen floppi. Kyllähän se kesällä ison mahan kanssa meni, mutta tällä hetkellä se on aivan liian iso eikä värikään ole ihan paras mahdollinen minulle. Oli iso kynnys lähteä tekemään seuraavaa vaatetta tästä kirjasta.

Tämä Vilma-mekko on toki kaavoitettukin jo joustavalle kankaalle, joten sen puolesta lähdin vähän luottavasemmin mielin kokeilemaan tätä kaavaa. Rohkeasti pilkoin tähän Käpyseltä tilatun Riikinkukon ja lopputulos oli kyllä oikein mieleinen. Etukappale on kahdesta palasta ja rinnan alla on pieni rypytys. Itse teen rypytykset pääasiassa rypytyslangoilla, kun en edelleenkään tule toimeen framilonin kanssa. Pidensin yläkappaletta muutaman sentin, jotta sauma asettuisi paremmalle kohdalle ja hihoja pidensin noin 15 cm.

Tein myös toisen Vilman. Tämä on harvinaista kyllä yksivärinen, harvemmin teen mitään yksivärisiä, mutta kaapissa on myös muutamat kuviolliset legginsit, joten niitä on mukavampi käyttää yksiväristen yläosien kanssa. Tämä oli myös vähän harjoituskappale. Ostin kevät messuilta itselleni uuden koneen ja koitetaan sen kanssa tässä kovasti tutusta. Saumojen tikkaukset ei ihan vielä mene oikeille kohdille eikä tikkikään parasta mahdollista, mutta kyllähän tässä pikku hiljaa ilmeisesti aletaan tulemaan tutuiksi koneen kanssa. Tämä jaden värinen trikoo on Majapuulta ja musta resori todennäköisesti Kankaamosta. Kotona tää päällä onneks kehtaa kulkea ihan hyvin, vaikka osa tikkauksista vähän vinnossa onkin.

Osallistuin tammikuussa myös HommaHuone-blogin värihaasteeseen. Sain kyllä tehty maaliskuunkin haasteen, mutta se on vielä päivittämättä blogiin. Huhtikuun värinä on vihreä kaikissa sävyissään. Tuo ylläoleva jaden värinen mekko menee myös tuohon haasteeseen, mutta sainpa tässä kuussa muutakin vihreää valmiiksi. Olen aina pitänyt vihreästä väristä, sitä on löytynyt niin sisävaatteista, takeista kuin silmälaseistakin. Ennen vihreän sävyt ovat olleet perusvihreää ja nyt halusinkin kokeilla tuota jadea mielenkiinnosta. Väri tuo nopeasti mieleeni sairaalan ja leikkaussalit, mutta vaatteen mallilla on tässä kohtaa paljon merkitystä. Tuon oman vihreä mekon meinasin ensin kantata samalla kankaalla, mutta koko loppukangas meni siihen, että koitin tutustua uuteen peitetikkikoneeseen ja kantinkääntäjään. Onneksi loppui alkuperäinen kangas, koska nuo mustat kantit tekevät vaatteesta paljon paremman.

Olemme menossa syntymäpäiväjuhlille Vapun päivänä ja jotain lahjaakin tarvitaan. Synttärisankari oli toivonut joku aika sitten Frozen-mekko, kun kävivät meidän luona kylässä ja NeitiA:lla semmoinen sattui olemaan päällä. Myös täältä löytyy vihreää.

Frozen-kangas on tilattu Majapuulta ja resori tässä mekossa taitaa olla PaaPiilta. Kaava on Blå Blomma, koossa 110 ja se löytyy Ottobre 1/16-lehdestä. Ihan kivanoloine kaava, saatanpa tehdä toisenkin mekon tällä kaavalla jossain vaiheessa. Kangasta jäi vielä jonkin verran jäljelle mekon jälkeen, joten tein 6/13 Ottobren kaavalla Panda-pipon. Vuori on tässä pipossa turkoosia trikoota ja se on Miimun kankaasta Kokona tässä on 52 cm. Lopusta kankaasta sai tehdyksi vielä kaulalle laitettavan tuubihuivin. Tämä on kaksinkertaista trikoota, joten lämmittää mukavasti tähän aikaan vuodesta, muttei ole kuitenkaan liian kuuma. NeitiA halusi toimia mallina pipolle ja huiville. Tuubihuivin ompeluun löytyy ohje esimerkiksi täältä

Värihaaste: Sininen ja ILS-yllätyskangas

Vuoden alussa HommaHuone-blogissa julkaistiin värihaaste. Ideana on tehdä käsityö aina kunkin kuukauden teemavärillä. Tammikuun teemavärinä oli sinisen kaikki sävyt. Itse en tykkää sinisestä värinä kovinkaan paljon. Erityisesti juuri tumman sininen väri. Johtuneeko siitä, että meillä lapsuuden kodissa oli sinistä erityisen paljon joka puolella, tiedä häntä. Päätin joka tapauksessa lähte mukaan tähän haasteeseen jo ihan pelkästä mielenkiinnosta ja itsensä haastamisesta.

Tähän tammikuun haasteeseen liitän samalla toisen haasteen. Viime syksynä osallistuin yllätyskangastilaukseen, jossa tilasimme ennakkotilauksena kankaan, josta meillä ei ollut muuta kuin materiaalitieto. Kangas tosiaan tilattiin jo elo-syyskuussa, mutta saapui vasta juuri ennen joulua. Minun piti ottaa kangas mukaan joulunviettoon, mutta siihen se jäi keittiön jakkaralle. Koitin myös pysyä pois ompeluryhmästä, jotta itselle säilyisi myös yllätys loppuun asti, tässä myös onnistuen. Ensireaktio kankaasta oli, että ei helvetti. Hetken siinä mutusteltuani kangasta totesin, että kyllä tästä jotain saadaan tehdyksi. Ja nyt, kun vaatteet on jo valmiina, niin onhan nämä aika kivat itseasiassa valmiina. Yllätyskankaassa on väreinä kermanvalkoista, mustaa, tummaa lilaa, persikkaa ja harmaata. Näin kuvailtunakin kangas kuulostaa, noh oudolta. Mutta kyllä mä tästä oikeasti tykkään tosi paljon.

Tummansininen meleerattu trikoo on ostettu aikanaan Majapuulta avoimista ovista. Ajatuksena on ollut tehdä legginsit itselle tästä kankaasta. Piirsin itselleni legginsikaavan omien mittojen mukaan Mallikelposen-blogin ohjeella. Ensin tein muutamat "koeversiot" kaavasta ennen kuin uskalsin alkaa saksimaan kankaita enempää. Koeversiotkin tosin ovat päätyneet käyttöön. Legginsien kaava on katkaistu kankaalla siten, että sain alapuolelta leikattu myös 3/4-hihat tunikaan, joten saattaa olla vähän hassusta kohtaa pätkäisty. Käytössä tosin ei ole haitannut. ILS-kangas taas on aseteltu osittain vinoon langansuuntaan, jotta sain riittämään kankaan kaikkeen suunniteltuun.

Tunikan kaavana on An Ordinary day-kaava naisten Ottobresta nro 5/2015. Muokkasin kaavaan aavistuksen pyöreän pääntien, koska en pidä v-mallisesta pääntiestä. Ihan ei istunut kaavan tehty pääntie, joten saksisin loput vapaasti. Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikka ensin olinkin sitä mieltä, etten tule tunikaa käyttämään, koska ei ole yhtään tyyliäni. Suurin ongelma on varmaankin tuo sininen väri, mutta näin hetken makusteltuani, on tunika oikein käyttökelpoinen. Kuvissa näkyvät raidalliset legginsit on ensimmäinen kokeilu tuolla itselle piirretyllä kaavalla. Kaava on kyllä piirretty trikoolle, mutta näissä materiaaleina on merinovilla, joten piti vähän kaventaa kaavaa, jotta housut pysyisivät edes päällä. Mutta kivat kalsarit nää ainakin on :D

 

Kankaan jämistä tein VauvaV:lle bodyn uudella kaavalla. Kaavan vuoden ensimmäisen Ottobren body-kaava Multi Stripes ja kokona 56. Kaava ei ole ihan perinteinen body, vaan vähän kuin paita, jossa lisäksi haaraosa. Oikein kiva raglan-hihainen kaava, jossa pääntie mielestäni aavistuksen liian iso. Toki vauvan pää luiskahtaa kivasti läpi, kun neppejä ei ole pääntiellä, mutta ihan aavistuksen pienempi voisi olla. Pahoittelut huonoista body-kuvista, mutta parempia ei tällä kertaa onnistunut saamaan. Täytyy koittaa vielä jossain vaiheessa saada parempi kuva. Kangasta on vielä pienet soirot jäljellä, josta ajatuksena tehdä kevätpipo ainakin vauvalle ja jos jää, niin tumputkin.