Violetin sävyjä metsästämässä

HommaHuoneen värihaasteessa aletaan olemaan ja aika lähellä loppua. Marraskuun värinä on violetti ja sen eri sävyt. Itse pidän violetista, erityisesti tummat violetin sävyt, kuten viini, munakoiso ja boisenmarja, ovat omaa silmää miellyttäviä. Ne sävyt, jotka muodustuvat enemmän punaisesta ovat kivoja itselle, mutta toiselle tyttärelleni sopii myös kylmemmät värit, kuten lila ja violetti. Aikaisemmin olen jo tehnyt lilasta Sammalpolusta mekon Neiti A:lle, ja tämä on myös yksi hänen suosikkimekoistaan.

Tällä kertaa näistä sävyistä päätyi vaatteisiin vain pieniä määriä resorissa eikä edes Neiti A:lle vai kahdelle nuoremmalle lapselle. Pikku-E:n vaatekaapissa alkaa paitojen hihat ja helmat käymään lyhyiksi, joten oli tartuttava tuumasta toimeen ja tehtävä lisää paitoja lapselle. Olen syksyn aikana käynyt taas Työväen Opiston lastenvaatekurssilla ja halusin tällä kertaa tehdä siellä jotain, mitä en ole aikasemmin tehnyt ompeluissa. Joskus peruspaitaankin kaipaa jotain pientä jujua, vaikka tekisi sen kuosillisestakin kankaasta, joten päätin kysyä neuvoja napitushalkion tekemistä varten kurssilla.

Keltainen Koulumatkallain-tirkoo on Ainolan kankaita ja vaihdoin tämän aikaisemmin syksyllä kaverini kanssa, koska hän ei itse pitänyt keltaisesta kankaasta. Itse taas pidän kirkkaista väreistä ja keltainen onkin yksi suosikki väreistäni. Kaavana tässä paidassa on tuttu Raide. Leveys on koosta 92, mutta lisäsin hihoihin ja helmaan mittaa, jotta sain koon 98. Eteen on siis tehty napitushalkio. Aloitin tekemään tosiaan kurssilla jo tätä ja jatkoin kotona, jolloin piti kaivella pariakin blogia avuksi. Lopulta apu löytyi tästä Velhonviitta blogista. Muutaman kerran sai purkaa ja kääntää ja miettiä, että miten se oikein ommellaan oikeaoppisesti ja pieni ryppy jäikin eteen, mutta ei sitä ryppyä onneksi kerkeä nuoren vauhtiveikon liikkeissä huomaamaan. Ja se viininvärinen resorihan siis löytyy pääntietä ja lisäksi käänteet on ommeltu viinin värisellä langalla. Itseasiassa alalankana taitaa olla näissä lila, kun ei ollut enää kolmatta oikean väristä lankarullaa.

NeitiA:lle tästä Koulumatkallain-trikoosta legginsit. Näiden housujen kaavaa voinee myös sanoa omaksi. On yhdistetty useampaa eri kaavaa ja vähän mitattu vielä omaa lastakin. Mutta koko on noin 116. Lahkeissa resorit samasta kankaasta ja vyötäröllä kuminauhat. Hauska kangas myös legginseinä.Tein samalla kaavalla myös toiset legginsit, näiden leikkaamisvaiheessa myös Neiti A pääsi auttamaan ja piirsin hänelle kankaalle ääriviivat, joita pitkin sai leikata. Ihan en vielä saumurin eteen uskaltanut päästää, mutta ehkä joku päivä siihenkin vielä tuon tytön uskallan antaa istahtaa. Näiden lahkeissa ei ole resoreja vaan ne on vain käännetty. Näiden pinkkien legginsien kangas on tullut Shalmiakin ylläripussista ja kankaan nähtyään Neiti A ilmoitti heti, että tuosta tulee hänelle housut.

Kaavojen ja nuppineulojen asettelu on tarkkaa puuhaa

Vielä piti muutama nuppineula laittaa

Perheen kuopus sai samasta kankaasta pitkähihaisen paidan. Olin jo tehnyt kaksi vaatetta tuosta metrin pätkästä, joten kauheasti ei jäänyt enää kangasta pienimmän vaatteisiin, mutta saatiin hänellekin jotain pientä edes tehdyksi. Ja kerralla koko kangas käytettyä, joten kaappiinkaan ei jäänyt kuin ihan pieni aplikointi-kuva kankaasta jäljelle. Paidan kaava on oma. Hihat on 100 % raidallista puuvilla trikoota ja tein toiseen hihaan tuommoisen valetuplahihan. Ohjeet tähän löytyy TosiMummon Blogista. Kangasta riitti vain toiseen hihaan enää, toisaalta tämä on myös ihan hauska yksityiskohtakin. Tässä paidassa on käytetty samaa viinin väristä resoria kuin PikkuE:n paidassa, resorit laitoin pääntielle ja lisäksi helmaan aavistuksen korkeamman resorin, niin sain paitaan vähän lisää pituutta.

Kuvien ottaminen alkaa olla haastavaa tästä neidistä

 

 

Kaikki nämä vaatteet yhdestä metrin pätkästä ja pienestä lisäpalasta

Tsi-ylläri

Mitä saadaan, kun annetaan lasten tai miehen valita kankaat, laitetaan pussiin, pussi piiloon ja odotetaan pari päivää? No tietenkin DIY-ylläripussi. Yhdessä ompeluryhmässä tehtiin tämmöinen haaste kesällä jossain vaiheessa ja pakkohan tähän oli osallistua. Ensin Norppa Herran piti tähän yksin valita kankaat, sitten yhdessä lasten kanssa ja lopulta lapset valitsivat kankaat yksin, kun muistettiin asia sen verran myöhään, että lapset olivat jo nukkumassa eikä mies jaksanut raahautua kangaskaapille, joten lapset sitten valitsivat seuraavana päivänä kankaat. Isommat lapset saivat kumpikin valita pussiin yhden kankaan yksin ja yhdessä valitsivat vielä kolmannen kankaan. Tämmöisen paketin sain:

Tarkoituksena oli siis tehdä jollekin jotain käyttäen vähintään yhtä ylläripussin kangasta. Myös muita tarvikkeita sai käyttää. Oma ajatukseni oli tehdä kaikille lapsille jotain näistä kankaista. Keltainen trikoo on Ainolan Metsän Liftarit, vaaleanpunainen joustofrotee on Apinapuu (en ole varma kenen valmistajan kangas, muistelisin, että Majapuun tai Pehimiän) ja raitatrikoo Majapuulta. Ensimmäinen ompelus oli Paperplane-mekko Neiti A:lle, kaava on tämän vuotisesta kesä-Ottobresta ja tästä kaavasta on tullut yksi suosikki kaava ja olenkin jo useamman mekkosen tehnyt tällä kaavalla. Tässä muutoksena kaavaan sen verran, että hihat on laskostettu kädentielle, kun ohjeessa ne on rypytetty.

Toisena ompeluksena tein meidän kuopukselle hihattoman haalarin, Reggae-haalarin kaavat löytyy Ottobren lehdestä nro 1/16. Yhdistin haalariin Apinapuu-joustofroteeta ja minttuvalkoista raitatrikoota. Resorivarastoista löytyi juuri sopivan sävyistä minttua resoria PaaPiilta ja haalarista tuli oikein mukavan kesäinen väriltään, mutta mukavan lämmin syksyyn. Kaavat on piirretty koossa 68, joten suurentelin leikkausvaiheessa vähän summanmutikassa kaavaa, jotta vastaisi enemmän kokoa 74. Oikein koko taitaisi olla 70 tälle haalarille. Hupusta tuli aavistuksen iso, muuten suurennus meni oikein kivasti.

Kolmantena ompeluksena tein boxerikokeilun keskimmmäiselle lapselle, kesällä kuivaksi oppinut, kun kaipaa välillä boxereita vähän enemmän. Ei ihan paras kaava, mutta kyllä näistä ihan pidettävät kalsarit tuolle vajaa kolme vuotiaalle tuli. Oli kuulemma lahkeista liian kireät, mutta käytössä nämä on olleet silti.

Murrettuja sävyjä syysmekossa

Meillä mahtuu elokuuhunkin vielä parit synttärit, joista toiset on Neiti A:n omat. Sitä ennen juhlittiin vielä yhden serkutytön synttäreitä, joihin halusin tehdä jonkin vaatteen lahjaksi. Tällä kertaa ideaa tosin sai hakea pidemmän kaavan mukaan. Ei meinaan ollut minkään näköistä ideaa, ei kankaasta ei kaavasta ei mistään. Piti selailla kuvakansioita facebookin ompeluryhmissä ja kaivella kangaskaappia ja vielä käydä läpi kaavojakin. Ainoa idea joka tuli oli, että pitkähihainen ja jotain tulevaan syksyyn.

Ensin syttyi lamppu kankaasta, Ainolan Sydänystävät joustofrotee luumun värisenä. Sen jälkeen kaavakin löytyi, Jujunan taskumekko. Malli on aavistuksen löysähkö, joten valitsin kooksi 104, jotta ei olisi liian leveä. Käyttäjäkin tosin pieni (ainakin meidän neitiin verrattuna) ja joustofrotee ei samalla tavalla jousta kuin trikoo. 

Muokkasin kaavaa sen verran, että etukappaleen alaosa on kahdesta osasta, eli taskupussit on siinä erilliset, kaavassahan ne on laitettu jo mukaan, että leikataan samasta kappaleesta kaikki. Kangas meinasi loppua, joten siksi tämmöinen ratkaisu. Tällä tavalla tehden tosin saisi myös vähän jotain jujua kaavaan, jos taskupussit tekisi erivärisestä kankaasta, kuten tässä Nuunelin ohjeessa on tehty. Omille tytöillekin pitäisi myös tehdä myös tällä kaavalla mekot, samoin timanttikaavalla. Taskut on siis piilotettu etukappaleelle, tässä sain kuvion jatkumaan kivasta saumasta huolimatta.

Kangas on aivan ihanaa joustofroteeta, josta on tehty meidän VauvaV:lle ristiäisiin meko aikanaa. Jäljelle jäi vain pieni paloja, joten kovin isoa vaatetta tästä ihanasta luumun värisestä kankaasta ei enää tule. Mielestäni tämä luumu käy myös Hommahuoneen värihaasteeseen, jossa on kuukauden värinä ovat murretut värit. En ollut ihan varma, ensin mitä kaikkea näihin murrettuihin väreihin kuuluu. Ensimmäisenä väreistä tuli mieleen khaki ja olivi, mutta luettuani Hommahuoneen jutun, tuli niitä värejä paljon enemmänkin. Hommahuoneen sivuilla olevassa värikartassa, tämän kankaan pohjaväri taitaa olla Rich Rose. Aika maanläheisiä värejä nämä murretut värit ovat, eli pitkälti semmosia värejä, joista itse pidän. Lilan eri sävyt ovat tulleet omaan värimaailmaan vasta lasten myötä. En niistä ennen pitänyt, mutta Neiti A:lle sopivat nämä värit., joten olen niistäkin värejä ottanut kangasvalikoimaani.

Lisää synttäreitä

Meillä juhlittiin taas viikonloppuna parit synttärit. Lauantaina Neiti A kävi kaverinsa syntymäpäiväjuhlilla. Olin luvannut tehdä lahjaksi jotain. Neiti A pääsi itse valikoimaan mieleisen kankaan ja löysi vielä pienen palan Majapuun vaaleanpunaista Sweet Dandeliosta. Kankaasta oli aiemmim tehty yksi joululahjamekko, mutta tähän vielä riitti. Kaavaksi valikoin Ottobren Paperplanen lehdestä 3/16. Kaava oli piirretty koossa 122, mutta kavensin ja lyhensin kaavaa aavistuksen, joten vastannee enemmän kokoa 116. Neiti A valikoi myös sopivan värisen vaaleanpunaisen resorin, joka on todennäköisesti Kankaamon resoreita ja päätti myös, että hihat ja helma huolitellaan rullapäärmeellä. Mekko on mielestäni oikein onnistunut ja neidin sanojen mukaan myös lahjansaaja oli tykännyt siitä. 

Toinen lahja ompelus on kummitytöllemme. Kummityttömme täytti heinäkuun alussa vuoden ja Jujunan timanttimekko sai kuosikseen keltaisen Metsän Liftarin Ainolasta. Tämä trikoo on aika paksua, mutta ei haittaa ollenkaan. Koko on tässä mekossa 86. Punainen resori pääntiellä on mielestäni oikein hyvä, piti tehdä alkujaan myös kädentiet samalla resorilla, mutta kyseistä väriä ei ollutkaan enempää, joten muutin aavistuksen suunnitelmia. Mekon ommeltuani muistin itseasiassa, että tein myös trikoopeiton Ainolan kankaasta tälle tytölle, siinä on kuosins Metsän sirkus. Kokolappuna tällä kertaa tassunmuotoinen silityskalvo Riemulista. Nämä silityskalvokokolaput on kyllä hauskoja, niitä löytyy myös erilaisia kuvioita, joten niilläkin saa vaatteeseen vähän erilaista ilmettä. Ja ainakin toistaiseksi nämä on pysyneet hyvin paikoillaan myös housuissa.

Kesäpöksyjä Pikku-E:lle

Mun minimies kaipaa kesäksi housuja lyhyemmällä lahkeella. Tän vuoden Ottobren kesänumerossa oli kaavat trikoosortseihin ja piirrettiin niihin kaavat NeitiA:n kanssa melkein heti, kun lehti ilmestyi. NeitiA halusi auttaa kaavojen piirtämisessä ja yllättävän hyvin homma hoituikin tuon 4,5 vuotiaan kanssa. Äidin yllätti myös tytön numeroiden tunnistustaito. NeitiA löysi kaikki kaavan osat hienosti itse kaava-arkilta ja auttoi myös piirtämisessä. Kaavan nimi on Trick. 

Kaavat piirrettiin tosiaan melkein heti, kun vuoden kolmas Ottobre oli ilmestynyt. Kankaat ekoihin sortseihin leikkasin muutama päivä sitten ja eilen sain valmiiksi. Toiset valmistuivat myös parissa päivässä ja tämä on nopealla aikataululla tämän hetken ompelutahdilla, kun kolme termiittiä roikkuu jaloissa tai sylissä. Lisäksi kelit ovat olleet sen verran upeat, että ollaan lasten kanssa käytännössä asuttu ulkona, joten senkin vuoksi ompelua on tullut harrastettu normaalia vähemmän. Intoa on myös hidastanut tappelut peitetikkikoneen kanssa, mutta näihin housuihin onnistuin saamaan tikin omasta mielestä hyväksi ainakin. Tähän asti olen käyttänyt leveää peitetikkiä, mutta nyt vaihdoin peitetikin kapeammalle, tiedä sitten oliko tällä vaikutusta, mutta nyt on tosiaan ihan tarpeeksi siistiä. Kiinnitin myös kantinkääntäjän sinitarralla koneeseen, kun aikaisemmin se oli kiinnitetty teipillä. 

Meleerattu tumman harmaa puuvillajoustocollege on Majapuulta. Sisäpuolelta tämä on nukattu, vähän mietityttää onko liian kuuma kesäksi, mutta ihanan pehmeä tuo nukattu sisäpinta ainakin on. Eikä Pikku-E ainakaan ekalla kerralla valittanut kuumuuttaan, vaikka olikin lämmin päivä. Tämä college joustaa muuten vain pystysuunnassa. Ensimmäisten housujen tumman mintun värinen resori on PaaPiilta ja toisiin housuihin resorit on ostettu Ainolasta. Ilman nyörejä ei tuolla hoikkeliinilla housut pysy ollenkaan ylhäällä, joten oli pakko laittaa myös samasta resorista tehty nyöri housuihin. Nyörin aukot on tehty tällä  Unikuun Terapiahuoneen ohjeella. Ekoissa housuissa tuli aukot liian kauaksi toisistaan, mutta toisissa housuissa ovat jo paremmalla kohdalla. Ei ne vielä parhaat mahdolliset ole, mutta tykkään kyllä tästä tavasta tehdä aukko nyöreille.

Housut itsessään on tehty ihan kaavan mukaan, mutta taskuja on vähän muokattu. Ekassa versiossa taskut on tikattu kiinni niin, että peitetikin tuplaneulatikki kulkee housu- ja taskukankaan päälipuolella. Toisessa versiossa käänsinkin työn toisin päin ja  neulojen jälki kulkeekin nurjalla puolella ja nurjanpuolen tikki on päälipuolella. Niin ja se muokkaus on siis se, että taskut kaartuu alakulmassa, kun ohjeessa ne on kulmikkaat. Vähän korkeammat voisi olla paremmat vielä, mutta menee näinkin. Kovin muodokkaalle taaperolle ei välttämättä kannata tehdä tällä kaavalla.

Pikkuisia bodeja ja yäpukutestaus

Tykkään tästä Warmly Wrapped kaavasta todella paljon, varsinkin ihan pienellä vauvalle. Olen meidän VauvaV:lle tehnyt parikin pientä bodya tällä kaavalla ja nyt tein yhden VauvaV:lle ja toisen ihan minin kummityttärellemme lahjaksi.

Tämä kaava löytyy Lasten Ottobresta 6/13. Ihan pienin koko on vähän leveä kooltaan ja olenkin kaventanut kaavaa vielä aavistuksen noihin ihan miniversioihin. Koossa 62 taas kaava on ollut ainakin meidän lapselle mitä parhain leveydestä ja nyt alkaa itse asiassa jopa jäämään liiankin pieneksi. Tosin onhan VauvaV jo ainakin 66 cm pitkä, että eipätuo suuri ihme ole, jos alkaa jäämään pieneksi. Sadepilvi-trikoo näihin pilvibodeihin on luottoliike Käpyseltä.

Yöpuvun tai oikeastaan unipussin kaava löytyy samasta lehdestä kuin tuo Warmly Wrappedkin. Sweet Dream-unipussi on myös tehty koossa 62 ja alkaa myös jäämään vähän naftiksi pituuden puolesta jo. Ihan hauska pussimallinen yökkäri, tosin nuukailin neppareiden kanssa ja VauvaV:n varpaat tulevat ulos noista neppareiden väleistä. Täytyy varmaan laittaa pari nepparia lisää, niin ei tule enää ulos. Tämän puvun kangas (Savanni) on tilattu Ainolasta, resorikin taitaa olla saman puljun kautta tilattu. Kaavaa on muokattu edestä vaihtamalla vetoketju neppilistaksi. 

Bodeja, mekkoja ja mekkobodeja

Tein tämän bodyn jo heti tytön synnyttyä, mutta blogiin asti se ei ole vielä päässyt. Kaavana tässä warmly wrapped-kietaisubody, jolla tehty aikaisemminkin bodeja. Limonade-kangas on Majapuulta viime kesänä tilattu ja raidat taitaa olla Selialta. Tästä tuli aika raikas yhdistelmä omasta mielestäni, pitänee ehkä tehdä vauvalle kesäksi jotain vaatetta tästä kankaasta. Koko tässä on 50, mutta vastannee ehkä enemmänkin kauppojen 56 kokoista vaatetta, pientä semmoista Päällä tämä oli ensimmäisen kerran kuuden päivän ikäsenä, kun olimme Majapuun avoimissa ovissa vauvan kanssa. Ja nyt jäänyt jo pieneksi

Juhlimme vauvan ristiäisiä tässä tammikuun loppupuolella. En ollut varma teenkö vauvalle mitään vaatetta itse ristiäisiin, kun tuntui ettei ole mitään ajatusta kaavasta tai muustakaan tekemisestä. Ristiäisviikolla sain kuitenkin lopullisen vision mekkobodysta, kun näin tämän Villa ja Villan paitabody-postauksen. Olin jo aikaisemminkin pyöritellyt mielessäni visioita mekkobodysta, mutta kaikki ohjeet tämmöisen tekemiseen oli semmoisia, jossa oli paitaosa ja helmaosa, enkä halunnut, että kuviointi katkeaisi, joten ajatus oli jäänyt vain ajatukseksi sen takia. 

Ristiäismekon kankaaksi valikoitui Ainolan luumun värinen Sydänystävä-joustofrotee, bodyosa on tehty Noshin vadelman värisellä trikoolla ja kantattu valkoisella resorilla. Mekko-osan kaava on Birdie Birdie ja body on Ottobren Bert, tosin en nappilistaa tehnyt tähän versioon. Bodyn kaava on ylhäältä kainaloihin asti tuota mekkoa ja siitä alaspäin bodya. Hihat tässä on yksinkertaista ja muu osa kaksinkertaista kangasta. Body ja mekko ovat kiinni toisistaan pääntieltä, hihan pyöriön kohdalta ja kainalosta alaspäin pari senttiä.

Isosiskolle leikkasin tammikuun ompelulaneilla tästä ihanasta vaaleanpunaisesta joustocollegesta mekon jo valmiiksi ristiäisiin. Kangas itsessään oli jo niin kaunis, ettei kaivannut mitään ylimääräistä, joten kaavaksi valikoitui tuttu ja turvallinen Owl Princess. Kangas on ostettu Majapuulta. Hihat on tällä kertaa pitkät, käyttäjän toiveesta ja helman pituus on vapaasti saksittu sopivaan mekkomittaan. En ottanut paineita mekon teosta, jos en kerkeä, koska mekkoja kyllä neiti A:n vaatekaapista löytyy. Ristiäisaamuna päätin kuitenkin ommella mekon kasaan ja onneksi ompelin, kun mekosta tuli niin kiva. Kokona tässäkin 116 ja pääntie on huoliteltu alavaralla.

Joululahjoista jäi lilaa Linnea neuloo kangasta yli jonkin verran. Eräs ystäväni sai vauvan hiukan ennen minua ja halusin ommella hänelle vauvalahjaksi/joululahjaksi mekon. Erinäisistä syistä johtuen, emme kuitenkaan kerenneet näkemään, enkä minäkään tosin ompelemaan. Mekko on nyt kyllä valmis, mutta kokona 62 ja käyttäjä on jo 3 kk ikäinen melkein 4 kk, joten jätän varmuuden vuoksi tämän mekon meidän vauvaV:lle, jolle tämä on oikeastaan aika passelin kokoinen.

Kaavana mekossa on Birdie Birdie (ob1/15), lisäsin toiseen olkasaumaan nepit, jotta mekko on mukavampi pukea päälle. Hiha-kangas on Selian musta-valkoista raitaa.Tein ystäväni vauvalle kuitenkin tästä lilasta kankaasta huivin, taustana tässä on PaaPiin saman väristä Sammalpolkua kuin Linnea neuloo.

Koska tuo edellinen mekko jäikin meille, piti lahjaksi ommella jotain muuta. Olin tilannut PaaPiilta myös okran väristä Linneaa, joten otin tämän käyttöön. Tällä kertaa tein kuitenkin mekkobodyn. Tässä on yhdistelty useampaa kaavaa. Bodyn etu- ja takakappaleet on Multi Stripes bodysta (ob1/16), mekko-osan yläosa on samaisen lehden Skogsdjur-paidasta ja kainalosta alaspäin helmana on Birdie Birdie. Tuon bodyn pääntie oli ainakin pienimmässä koossa isohko, joten tähän tein pienemmän ja käytin apuna tuon paidan pääntietä, joka vaikutti pienemmältä. Body ja mekko on yhdistetty samalla tavalla kuin aiempikin mekkobody. Kaavaa muokkasin sen verran vielä, että lisäsin vasempaan raglansaumaan nepparit. Tämmöinen kokeilussa ensimmäistä kertaa ja kivalta idealta vaikutti. Tällä kertaa kokona on 68. Kangas siis PaaPiilta, bodyn kangas Noshin trikoota. Linnean jämistä tein vielä pienen huivin kaveriksi samalla kaavalla kuin aikaisempikin huivi.

Syksyn aikana valmistuneita tekeleitä

Pitkin syksyä on tehty enemmän ja vähemmän vaatetta. Pistin jo pienen joulupukin pajan pystyyn tässä syksyn aikana, koska todennäköisesti aika ei ihan joulun lähellä tule riittämään ompeluun tai ainakaan lahjaompeluihin. Mutta postataan nämä lahjaompelukset sitten myöhemmin.

A on toivonut jo vaikka kuinka kauan itselleen Frozen-elokuvasta Elsan mekkoa ja nimenomaan jotain roolivaatetta. Kaupan roolivaatteet ovat kaikki ihan hirveitä tekokuituhässäköitä (omasta mielestäni siis), joten ei auttanut kuin äidin tarttua saksiin ja ommella lapselle oma Elsa-mekko. Varsinkin, kun A:n kerhossa oli Halloween-naamiaiset ja lisäksi samalla viikolla oli vielä kaverisynttärit, joihin sai pukeutua myös. Ideaa oli kyllä kypsytelty jo pidemmän aikaan ja ompeluryhmistä katsottu mallia toinen toistaan hienommista Elsa-mekoista. Halusin kuitenkin, että mekko ei olisi ihan selkeä roolivaate, mutta pystyisi kuitenkin käyttämään myös roolivaatteenakin.

Kaava on Ottobresta 6/2014 Wood Mouse koossa 116, 110 olisi ollut parempi, nyt sai ottaa jonkin verran sisälle leveydestä yläosan kohdalla. Kaikki materiaalit tähän mekkoon on Kankaamosta, on kyllä ihan mahtavaa, kun tuosta läheltä löytyy tämmöinen kangaskauppa, josta löytyy hyvä valikoima joustavia kankaita. Helmaan lisäsin pituutta jonkin verran, Valkoinen on siis joustocollegea ja turkoosi velouria. Hihansuut ei ole kaavanmukaiset vaan tein ne vähän pidemmiksi keskeltä. Tuo velour on kyllä ihanan värinen ja sitä jäikin vielä jonkin verran ylimääräistä, joten siitä varmasti jotain tulee vielä tehdyksi.

Selkäpuolelle mekkoon on laitettu viitta, joka tulee kiinni nepeillä. Tämä oli se suurin ratkaistava ongelma, että millä tavalla kiinnitän tuon viitan, jotta ei ole koko aikaa kiinni. Tähtitylli on siis ommeltu kiinni puuvillanauhaan ja ompelin sekä viittaan, että itse mekkoon sitten käsin läpinäkyvät nepit. Lisäksi etupuolelle ompelin kaarrokesaumaan paljettinauhaa. Ainakin mieluisa vaate tämä on ollut lapselle. Pahoittelut huonolaatuisesta kuvasta, mutta nyt ei löytynyt parempaa.

Tein itselleni myös kaksi imetyshupparia. Molemmissa on sama idea, eli imetys tapahtuu taskujen kautta. Idean näihin huppareihin olen bongannut meidän paikallisesta ompeluryhmästä, mutta alkuperäinen idea on täältä ilmeisestikin. Ensimmäisenä valkmistunut harmaa huppari on tehty Kankaamon harjatusta collegesta. Ei jousta oikeastaan ollenkaan, mutta oikein mukavan tuntuinen kangas silti. Turkoosi trikoo on Miimun Kankaan kilolaarista. Jotain juttua huppari kaipasi kuitenkin etuosaan, joten silityskalvosta on leikattu kompassi ja siihen koordinaatit. Jokainen voi sitten itse googeloida, mihin koordinaatit vie ja miksi ko. koordinaatit on valittu paitaan ;) Kaavana siis Ehta ja tässä kokona L

Toinen samanlainen huppari valmistui Ainolasta ostetuista Pyryharakoista, joka on joustocollegea, Trikoona tässä on puna-valkoinen pallotrikoo, joka on joko Tyyne-Esteriltä tai Koot.fi-kaupasta. Kaavana tässäkin on Ehta ja kokona S (koot.fi), ensimmäisessä huppu toisessa kietaisukaulus, joka tehty tuon hupun kaavan pohjalta. Kunnollista sovituskuvaa ei nyt näistä kummastakaan saa, katsotaan, josko muutaman viikon päästä saataisiiin parempaa kuvaa lisättyä, kun maha poistuu tieltä :D. Parastahan näissä huppareissa on, että ne eivät näytä ollenkaan imetysvaatteilta, vaikka tuo imetys niissä onnistuukin. Tai no onnistuuko, se jää nähtäväksi.

Pikku-E:n syntymäpäiviä juhlittiin marraskuun alkupuolella, joskin oikea synttäripäivä on vasta loppukuusta, mutta, koska raskaus on sen verta lopussa, en viitsinyt ottaa riskiä, etten jaksaisi enää juhlia järjestää. A:lla oli lisäksi marraskuussa myös kerhon valokuvaus, joten ajattelin tehdä yhden uuden mekon, jolla saa sitten hoitaa molemmat.

Pidemmän aikaan on jo odottanut tämä kangas käyttöä ja nyt löysin mielestäni kivan kaavan ja tarkoituksen kankaaseen. Kaavana tässä on Owl Princess (OB 1/2014), kangas on Ystävä Yhdessä-trikoo, jonka ostin paikallisen ompeluryhmän kautta. Kaavassa on todella pitkät hihat ja lyhensinkin niitä aika paljon, toki halusin mekkoon myös 3/4-hihat, jotta kangas riittäisi pidempään mekkoon- Kaavahan on siis tunika-mittainen, mutta itse pidensin sen mekoksi. Kokona tässä on 110, olin
piirtänyt, myös pituuden 128-kokoon, mutta edelleen oli mielestäni liian lyhyt ja kuvio olisi helmasta leikkaantunut hölmöstä kohdasta, niin pidensin vielä kymminisen senttiä mekkoa. Pääntie on kantattu samalla trikoolla. Mielestäni tästä tuli oikein kiva mekko ja A ainakin on tykännyt mekosta.

Oma äitiyspakkaus

Tämän tulevan kolmannen lapsen kohdalla en ottanut Kelasta laisinkaan äitiyspakkausta. Pohdin pitkään ottaako vaiko ei, mutta lopulta päädyin siihen, etten ota pakkausta. Pakkauksen toppapuku esimerkiksi on marras-joulukuussa syntyvälle vauvalle kuitenkin aivan liian iso ekana talvena ja seuraavana voi huonolla tuurilla olla jo pieni. Muutenkaan tuo pakkaus ei ihan heti iskenyt kaikilta osiltaan. Ja suurin osa kahden edellisen pakkauksen isommista tavaroista on kuitenkin edelleen säilytettynä, joten senkään puolesta en enää pakkausta halunnut.

Halusin kuitenkin tällekin vauvalle jotain uutta ja omaa, joten kasasin oman pienen äitiyspakkauksen.
Ensimmäisenä tein jo kesällä yhden kietaisubodyn, joka oli tässä välissä koekäytössä meidän kummitytöllä. Body onkin jo esitelty täällä aikaisemmin, mutta laitetaan nyt vielä siitäkin kuva. Kaavana siis OB:n Warmly Wrapped. Kokolapussa lukee 56.

Kaikki bodyt, jotka olen tälle tulevalle vauvalle tähän mennessä tehnyt, on tehty samalla Warmly Wrapped-kaavalla. Tuo kaava löytyy lasten Ottobre-lehdestä nro 6/2013. Kaava on isohko, vaikka alkaakin jo koosta 50. Tuo koko 50 vastanneen enemmän kaupasta saatavaa 56 kokoa, toki nuo koot riippuvat pitkälti valmistajastakin, mutta suurinpiirtein ainakin.

Tässä bodyssa on kankaat Noshia ja Pehemiää. Yksivärinen on Noshilta ja Talvileikit-trikoo on Pehemiän, itse tosin sain tuota kangasta vain pienen pienen palan, josta riitti juuri tähän bodyyn ja lisäksi on leikannut pienen pipon tästä samasta kankaasta, jonkun tosin tarvitsisi vielä kasatakin tuo pienen pieni lakki. Tähän bodyyn olen lisännyt kääntöhihat ja niihin otin ohjeen täältä ja lisäksi bodyn haarapala on jatkettu ja tuplanepeillä, jolloin toivottavasti bodyn käyttöikä on edes vähän pidempi. Haarapalan pidennykseen ei ole sen kummempaa ohjetta, katsoin jostain vanhasta meillä olevasta bodysta mallia. Kaavan kokona on 50, mutta kokolappuun laitoin 56.

Valkoiset housut on tehty joustocollegesta. Jc on ostettu Kankaamosta ja ostettiin A:n Elsa-mekkoa varten. Kaava on piirretty itse, mallia otettu parista Ottobren vauvanhousukaavasta sekä Me&I-haaremihousuista. Lähinnä pituutta ja leveyttä mallasin noista kaavoista, mutta muuten piirtelin ihan vapaalla kädellä. Niin peruspökät, kun olla ja voi, aikaakin taisi mennä 10 minuuttia, kun kankaat oli leikattu. Eli super helpot ja super nopeat.

Pohtisin pitkään, että, mistä kankaista tekisin vauvalle oman trikoisen peiton. A ja pikku-E ovat saaneet aikanaan ostopeitot, mutta nyt ompeluinnostuksen alettua, halusin tehdä itse myös vauvan peiton. Selailin pitkin kesää jo sillä silmällä verkkokangaskauppoja ja jossain blogissa törmäsinkin tästä kangasyhdistelmästä tehtyyn haalariin. Kankaat on Nappinjan Sadepanda ja siihen sopiva raita-trikoo. Koska emme myöskään tiedä kumpaa sukupuolta vauva on, niin en halunnut alkaa tekemään mitään selkästi tyttömäistä tai poikamaista peittoa (ei sillä, että mua oikeesti kiinnostaisi edes onko joku väritys tyttöjen tai poikien). Samasta Sadapandasta on tehty myös vauvalle kotiintuloa ajatellen body ja raidoista housut. Kaavana yllämainitut Warmly Wrapped ja oma housukaava. Tuota bodya pienensin vielä aavistuksen lisää, joten se vastannee vielä enemmän kokoa 50 kuin kaava normaalisti ja haarassa lisäksi pidennys ja tuplanepit. Housut kokoa noin 50/56. Aavistuksen liian kireä resorikantti on tuohon peittoon tullut, mutta en todellakana enää jaksanut alkaa sitä purkamaan, varmsti kelpaa meidän vauvalle tuommoisenaan. Oranssi resori on Kankaamosta. Peitosta olisi tarkoitus tehdä vielä opastuspostaus, kunhan vaan saan sen aikaiseksi.

Olen taas tässä syksyllä käynyt työväenopiston ompelukurssilla. Siellä ensimmäisenä aloin tekemään vauvalle vuoritettua haalaria. Kaavan pohjana on Ottobren Vauvan Jumpsuit, lehdestä 4/2012. Alkuperäisessä ohjeessa on vain yksi vetoketju eikä se ole vuoritettu, muuten se on kaavan mukainen. Mielestäni tämä haalari on oikein kivasti onnistunut, paremminkin olisi voinut mennä, mutta kukapa sitä on seppä syntyessään. Keltainen päälikangas on Ainolan Hattarat-joustocollegea ja vuorina Metsolalta ostettu sulka-trikoo. Mustavalkoinen resori muistaakseni Majapuun. Samaisesta kuosiyhdistelmästä on väkerretty muutama muukin pikkuinen asuste. Pienen pieni pipo töppöset ja tumput. Ohjeet näihin on täältä. Muutama vaippa on tässä vielä työnalla, yksi on jo valmistunut, mutta pari odottaa leikattuna ompelua ja oikean värisiä lankoja saumuriin.