Omat ompelumerkit ja uuden bodykaavan testaus

Olen jo pidemmän aikaa pohtinut omien ompelumerkkien tilaamista. Olisi mukava saada niihin omiinkin vaatteisiin se viimeinen silaus omalla merkillä. Suurimapana ongelmana merkin tilauksessa on ollut, etten todellakaan ole keksinyt mitä tähän merkkiin sitten laittaisi. Olen pyöritellyt eri nimivariaatioita mielessä jo useamman kuukauden (en tokikaan joka päivä, mutta miettinyt ja jättänyt jonkun nimen hautumaan ja taas pohtinut ja vääntänyt ja muuttanut). Halusin kuitenkin, että lasten nimet olisivat jollain tapaa mukana tässä ompelumerkissä, koska lapset ovat itselle se suurin inspiraation lähde ja se syy miksi aikanaan taas lähdin ompelemaan vaatteita. Lopulta päädyin nimeen Made By AVE. Muutin samalla myös blogin nimen samaan muotoon, ehkä joku onkin sen huomannut.

Sen jälkeen alkoi merkin suunnittelu ja pohtiminen mistä sitten tilata. Selailin pariakin ompeluryhmää facebookissa ja kyselin sieltä kokemuksia ja lopulta lähdin tilaamaan ihmeellisestä Kiinanmaasta. AliExpressistä löytyi tämmöinen yritys, jonka kautta sitten tilasin, joku muukin oli sieltä tilannut, niin uskalstin lähteä tilaamaan itsekkin. Viestittely alkoi nopeasti paikan kanssa, minä lähetin mallipiirroksen, sieltä tuli muutamia kysymyksiä ja lopulta myös mallikappale merkeistäni. Kun olin hyväksynyt merkin, tuli heiltä maksulinkki, jonka jälkeen tilaus lähti eteenpäin. Kaiken kaikkiaan tähän hommaan meni hiukan alle kuukausi. Ensimmäisen viestin laitoin yritykselle hiukan ennen joulua ja viime viikolla merkit olivat saapuneet meidän postilaatikkoon. 1 000 kpl, merkkejä omalla nimellä. Eipähän ihan heti lopu kesken.

Kun ne merkit sitten saapuivat, niin pitihän niitä myös päästä heti kokeilemaan. Ostin Etsyn kautta itselleni Hallonsmula Designin kaavoja ja ensimmäisenä paininjalan alle pääsi bodyn kaava. Ensin ihan vaan perusbody, ei mitään ihmeellisyyksiä, vai body, jossa on olkanepit, yksi värinen kangas, kantit kontrastivärillä ja silityskuva, kun en vaan osannut pelkkää yksiväristä bodya tehdä. Kokona tässä bodyssa on 80, vaikuttaa oikein sopivalta meidän noin 75 senttiselle taaperolle. Kestovaippa mahtuu hyvin alle eikä kiristä ja purista taaperoa mistään. Laivaston sininen harjattu joustocollege on Majapuulta ostettu. Laitoin keltaisesta resorista kantit tähän bodyyn ja sitten pitikin alkaa leikkimään silityskalvoilla. Tämä kelta-sininen väritys huusi jotain prinsessa juttua eteen ja piirsin lopulta ihan yksinkertaisen kruunun kultaisesta glitter-kalvosta. Ei tuo kalvo nyt välttämättä se kaunein ole, mutta hauskan lisän tuo tähän bodyyn. Pienoisia ongelmia kalvon kanssa oli, kun en meinannut saada tästä kalvosta suojakalvoa irti ollenkaan, kokeilin niin kylmänä kuin kuumanakin irroittaa ja ei vaan meinannut irrota millään. Muilla kalvoilla ei tämmöistä ongelmaa ole ollut.

Toisen versionkin tein yksivärisenä. Tästä myös lopulta jäi yksivärinen. En tosin tiedä osaanko käyttää yksiväristä vaatetta lapsilla, mutta ehkä tämäkin eksyy joskus päälle. Tumman harmaa meleerattu joustocollege on Kangaskapinasta. Punaiset kantit valikoitui tähän sen takia, kun koneessa oli jo valmiiksi punaiset langat ja kääntäjässä punaista resoria.

Tein vielä kolmannenkin bodyn samalla kaavalla. Kangas on Vintage London-joustocollege ja se kaivettiin kangaskaapin kätköistä. Se on ostettu Majapuulta ja aika kauan sitten, mutta on vain jostain syystä jäänyt käyttämättä. Tästä tuli itseasiassa aika kivakin lopulta. Kuvio on aika iso, joten ihan pienen vauvan vaatteisiin ei tätä kangasta edes oikein voi käyttää.

Ne punaiset langat oli vaihdettu tuohon peittariin tämän pienen pienen ompeluksen takia. Olen eräässä ryhmässä, jossa ommellaan vaatteita keskosille uuteen lasten sairaalaan. Tein tilkuista tämän pienen nuppupeiton, peiton koko on noin 38 x 43 cm. Kankaat omista varastoista. Tilkkujen koko tässä noin 9 x 9 cm. Tästä tuli aika ihana, toivottavasti kerkeän tekemään jotain muutakin vielä tähän keräykseen.

Hyvää uutta vuotta ja uusia vaatteita Vauva V:lle ja marraskuinen Verson Ompelukerho

Hyvää uutta vuotta. Meillä vaihtui uusi vuosi rauhallisesti kotona. Olimme molemmat Norppa Herran kanssa töissä ja lapset olivat päiväkodissa. Itse tulin lasten kanssa kotiin viiden aikoihin, joten veimmekin Laiskan Koiran heti pitkälle lenkille. Tuo Laiska Koira on alkanut viime vuosina säikkymään raketteja, joten kävimme viemässä tarpeeksi pitkälle lenkille ennen raketteja. Lenkin aikanakin tuli  muutamia raketteja tuo yksi säikkyi niitäkin jo ihan mukavasti. Kun Norppa Herra saapui töistä kotiin, käytiin vielä ampumassa pari pientä paukkua ja lapset menivät nukkumaan. Eipä me vanhemmatkaan kovin kauaa kauempaa itseasiassa jaksettu valvoa, kun heti puolenyön jälkeen oltiin jo nukkumassa.

Aloitettiin uusi vuosi myös yhteisillä muutaman päivän vapailla. Eli pääsin myös ompelemaan päivällä. Yleensä mulla menee noi ompelut yötöiksi, kun ei päivisin enää kerkeä ompelemaan, kun on töissä, tällä kertaa sain osittain ommeltua jo päivällä, mutta kyllähän sitä yölläkin tuli taas ompelukoneella istuttua. Viivillä ei ole montaakaan sopivan kokoista yöpukua, joten aloitin ompelun leikkaamalla yhden yöpuvun. Tarkoituksena oli leikata yöppi Ottobren Bunny-kaavalla, mutta en jostain syystä löytänyt kyseistä valmiiksi piirrettyä kaavaa mistään. Sain tuon kaavan meinaan paikallisen ompeluryhmän kautta, kun joku oli käynyt vanhoja kaavojaan läpi ja oli tuo ylimääräisenä. Itsellä oli joka tapauksessa tarkoitus piirtää tuo kaava, niin sattui sopivasti kohdalle. No enpä tosiaan löytänyt kyseistä kaavaa enää mistään, kun aloin tekemään yöpukua, joten ei muuta kuin selaamaan kaavakansiota läpi ja katsomaan löytyykö muuta yöpuku kaavaa samassa koossa.

Kaavakansiosta löytyi koossa 80 Indian Elephant niminen kaava. Kaava löytyy Ottobren lehdestä 6/2013. Olen tehnyt tuolla kaavalla PikkuE:lle jumpsuitin, jota tosin silloin muokkasin, mutta pohjana käytin tuota kaavaa.  Ainoa ongelma tosin oli tällä kertaa tuossa kaavassa, että kaikki kotona olevat vetoketjut olivat liian pitkiä, koska olin ostanut vetoketjut ajatellen tuota Bunny-kaavaa (siinä ketju jatkuu lahkeeseen, joten siksi pidempi ketjukin). Onneksi kuitenkin noin päin, pidempää on aina helpompi lyhentää kuin lyhyttä pidentää. Tämän yöpuvun kanssa meni kyllä tällä kertaa kaikki nappiin. Vetoketju meni kerrasta hyvin, haarakiilan sain paikoilleen, vetoketjun lyhennyskin onnistui kivasti (ompelin tuonne loppupäähän trikoosta tuommoisen suojapalan, niin ei raavi lasta jalkaan. Tajusin tosin myöhemmin, että olisin voinut tällä kertaa lyhentää vetoketjua myös ylhäältä, koska ompelin pääntielle kanttauksen ja vetoketjun stopparit jäivät kuitenkin sinne kanttauksen alle. Käyttöön pääsee siis tämä yöpuku heti. Tämän kanssa meni kyllä yötöiksi, kun menin juomaan kupin kahvia illalla, niin eihän se uni sitten tullutkaan kovi nopeasti. Yöpuvun kangas on ostettu paikallisen ompeluryhmän jäseneltä ja Sampsukan Talvi-ilo, resorit on Majapuulta ostettu jo kesällä. Sovituskuvia en tällä kertaa saanut otettu tuosta haasteellisesta kuvattavasta.

Toinen kaavakokeilu kuopukselle oli tämä body. Piirsin jo edellisessä koossa itse bodykaavaa muutamista kaavoista, ja valmisbodeista yhdistelemällä, mutta alko käymään pieniksi jo ne edelliset. Tai kyllä ne menee itseasiassa ihan hyvin päälle, mutta ajattelin jo alkaa tekemään seuraavaa kokoa kaappiin ja muutaman muokkauksenkin tein tähän versioon. Olkasaumat olivat edellisessä koossa liian kapeat, joten lisäsin niihin mittaa. Lisäsin myös selkään pituutta. Muita muutoksia en tähän versioon vielä tehnyt. Seuraavaan täytyy kaventaa haaraosaa ainakin edestä ja avartaa vähän myös pääntietä. Muuten tämä vaikuttaa oikein passelilta bodylta. Kokona tässäkin siis noin 80.

Bodyn kangas on Verson Puodista. Osallistuin marras-joulukuun vaihteessa ko. kaupan järjestämään Ompelukerhoon. Ompelukerhossa ostetaan kaupasta kangas, josta ei etukäteen tiedetä mikä kuosi se on.Tehvänä tässä marraskuun ompelukerhossa oli "Minulta minulle rakkaudella" Marraskuun yllätyskankaana on Leena Rengon suunnittelema Lentävä Matto. Ensimmäinen reaktioni oli, että mitäs tästä pitäis oikein tehdä. Muutaman päivän makusteltuani, niin sain kyllä kiinni mikä tämä kangas haluaisi olla. Pohdin paljon eri vaihtoehtoja, mutta lopulta päädyin tekemään ensimmäisen visioni, eli rennot kotihousut. Kangas on mukavan ohutta joustocollegea. Kaavana näissä olohousuissa on Sloppy Fit, joka löytyy lasten Ottobrestä nro 3/2015. Tein tällä samalla kaavalla kesällä housut jo, tällä kertaa tosin olisi saanut olla koko pienempi, kun ahterin kohdalta on liian isot nämä housut. Mutta koska ovat kotihousut, niin ei haittaa vähän löysempikin vaihtoehto. Kuvaaminen kotioloissa näin talviaikaan on todella haasteellista. Valoa ei meinaa saada millään tarpeeksi ja värit toistuvat virheellisinä, vaikka nytkin koitin muokata niitä oikeampaan suuntaan.

Olipa kerran mekko...

Olipa kerran ompelija, joka sai lahjaksi kaavakirjan eräänä äitienpäivänä. Kirja seisoi kaavahyllyssä muutaman kuukauden ennen kuin ompelija sai aikaiseksi tarttua kirjaan ajan kanssa ja lähteä tekemään siitä jotain luomusta. Selattuaan kirjaa ja erilaisia ompeluryhmiä päätti ompelija lähteä tekemään siitä kaavaa, jossa todettiin, että sen voi tehdä joustamattomasta, mutta mikäli tekee joustavasta, niin valitsee sitten yhden koon pienemmän kaavan. Mitattuaan kaavaakin vielä vähän päätyi ompelija tekemään kuitenkin kaikkein pienimmän koon tuosta kaavasta. Teki vielä hihattoman version, koska elettiin heinäkuun helteillä ja kasvava vauvamaha sai olon jotakuinkin tukalaksi muutenkin. Kaankaaksi ompelija oli valikoinut harmaan Sammalpolku-nimisen kankaan, jonka kuosi miellytti ompelijaa oikeinkin paljon.

Mekko valmistui aika nopeastikin sillä kertaa, vaikka varmasti yötöiksi meni ompelu, joka tosin ei ole mitenkään ihmeellinen asia tälle ompelijalle. Joku tässä mekossa kuitenkin mätti. Väri oli ensimmäinen asia, se ei sopinut tälle ompelijalle ei sitten ollenkaan, vaikka toiselle tyttärelle tämä väri on ennemmän kuin passeli. Toinen oli mekon kaava. Vaikka kokona tosiaan oli 34, oli tämä aivan liian iso, silloin kesällä asia ei niin paljoa haitannut, koska vauvamaha kasvoi kuitenkin koko ajan, joten mekkokin päätyi muutamasti päälle hiekkalaatikolle lasten kanssa. Tuli syksy ja talvi ja vauvakin syntyi, joten mahakin jäi sille tielle. Lopulta tuli uusi kesä, eikä mekko päätynyt kertaakaan ompelijan päälle. Lopulta syksyllä ompelija päätti, et nyt riittää ja mekolle on löydyttävä uutta käyttöä.

Jos ompelija olisi jättänyt mekon itselleen, olisi sitä pitänyt kaventaa ainakin 10 cm kummastakin sivusaumasta ja todennäköisesti tämäkään ei olisi riittänyt. Niinpä syksyllä ompelija päätti, että kasvava kuopus saisi tästä jotain itselleen. Ensimmäiseksi ompelija leikkasi kaikki sivusaumat pois tästä mekosta, yläosaa ei oikeastaan pysty vaatteissa käyttämään, koska siinä on muotolaskokset, mutta helmasta saadaan jotain. Ompelija oli jo pidemmän aikaan miettinyt oman bodykaavan piirtämistä. Niinpä ompelija tarttui vihdoin tuumasta toimeen ja piirsi eräänä päivänä oman bodykaavan käyttäen apunaan muutamiakin hyväksi toteamiaan kaavoja ja mittoja omasta lapsetaan. Leikkasi vielä kankaatkin saman tien, mutta aika loppui sillä kertaa kesken ja valmiiksi leikatut palat jäivät odottaaan keskeneräisten pinoon. Ompelijalla on tapana yleensä aina ommella aina yksi vaate loppuun ennen uuden aloittamista, mutta tässä syksyn aikana ompelija on vähän lipsunut tästä tavasta ja välillä saattaa olla useampikin vaate pöydän kulmalla leikattuna.

Vihdoin ompelija pääsi kuitenkin ompelemaan tätä leikattua bodya, tässä välissä tosin ompelija oli jo unohtanut oliko leikannut hihat siten, että hihansuut vain käännetään vai oliko tarkoitus laittaa kantit. Joku pieni ajatus ompelijalla oli, että mahdollisesti oli hihoja vähän lyhentänyt ja tarkoituksena olisi laittaa kantti hihan suihin.Ompelija aloitti laittamalla tukikankaat toiselle olalle. Tähän bodyyn on tarkoitus tulla napit toiselle olalle pukemisen helpottamiseksi. Yhden illan aikana ompelija sai kasattua bodyn, laitettu kantit ja nepitettyäkin vielä. Ompelija oli tällä kertaa enemmän kuin tyytyväinen, kun kerrankin tuli valmista yhdeltä istumalta. Ompelija päätti alkaa pitämään myös pientä kirjaa plussista ja miinuksista tuon syyskuun senttipelin jälkeen, tästä bodysta tuli miinuksia 22 cm.

Loppuosasta mekkoa saatiin ompelija ompeli kuopukselle vielä legginsit. Leggiensien kaava on Caterpillar, jolla on tehty jo useammatkin legginsit ja kokona 74. Ihan yhtenä kappaleena ei ompelija housuja saanut tehdyksi vaan lahkeissa on korkeat resorit samasta kankaasta tehtynä. miinuksia housuista tuli 18 cm.

Housujen kaveriksi ompelija teki vielä toisenkin bodyn, jonka kankaan ompelija osti Kangaskapina nimisestä kangaskaupasta. Kangaskapina on Loimaalainen kangaskauppa, joka avasi pienen kivijalkamyymälän Turkuun Forum-kortteliin. Saattaapa tämän blogin pitäjäänkin törmätä kyseisessä kangaskaupassa. Tässäkin bodyssa ompelija on käyttänyt omaa kaavaansa ja koko on noin 74. Miinuksia ompelija sai tästä bodysta 22 cm. Pääntie on aavistuksen lörpähtänyt, mutta saattaa siitä vielä pesussa asettua paremmaksi. Pari muutakin muutosta pitää kaavaan tehdä, mutta ihan hyvältä tämä jo vaikuttaa.

Senttipelin loppuosa

Edellisestä teksti alkoi tulla jo sen verran pitkä, joten pätkäsin sen ja tässä on vielä loppuosa tekstistä. Juuri ennen laniviikonloppua tipahti myös pieni tilaus postiin Shalmiakilta ja plussaa tuli noin 4,8 m. isommille lapsille olin tilannut Böö-trikotta ja Prinsessa trikoota ja samalla tilasin myös ylläripussin, josta tuli paria lakukangasta ja aikaisemmin tilattuun Game Over trikooseen sopivaa kuviollista trikoota. 

Laniviikonlopun aikana valmistui myös ensimmäinen timanttimekko Neiti A:lle, kangas on Shalmiakin Unicorn-kangasta. Kaava siis Jujunan timanttima-mekko ja kokona 116 leveydestä 122 pituudesta. Seuraavaan versioon pitänee vähän pääntietä avartaa, kun Neiti A valittaa, ettei pää mahdu kunnolla tulemaan läpi. Koko pala kangasta meni tähän eli miinusta 80 cm. 

Pienimmälle valmistui lanien aikana myös pari bodya. Toinen on mekkobody, jossa helmapalat on Majapuun karhuja ja hihat ja bodyosa Nappinjalta kesällä ostettua ihanaa vaaleanpunaista trikoota. Toinen body on ihan vaaleanpunainen body tuosta Nappinjan kankaasta. Kaavana kummassakin bodyssa on Ottobren Hedgehog ja samasta lehdestä eli numerosta 4/2016 löytyi myös mekkobodyn kaavat tai bodyosahan on siis sama, mutta helmaosa on sitten lisätty vain tuohon mekkobodyyn. Itse en tehnyt pisarahalkiota, joka on kaavassa, vaan muokkasin raglansaumaan tuon napitushalkion. Omasta mekostani ja Neiti A:n housuista jäi kangasta vielä vähän ja laniviikonloppuna surautin kasaan minihousut koossa 74 VauvaV:lle. Näissä housuissa on kaavana Giant Triangle ja se löytyy Ottobren 6/2013-lehdestä

Keskimmäiselle lapselle tein laneilla Käpysen Riivaleista trikoopaidan. Kaavana paidassa on tuttu Raide, joka löytyy Ottobresta 6/2012. Teen pojalle oikeastaan kaikki paidat nykyään tuolla kaavalla. Se on tarpeeksi kapea paitakaava. Nytkin tein "isomman koon" vain lisäämällä hihaan ja helmaan pituutta, koska leveyttä tuohon kaposeen lapseen ei ole tullut yhtään, mutta paitojen pituus alkoi jo loppumaan kesken vanhoissa paidoissa. Hihat tässä paidassa on Nappinjan raita-kangasta ja niihin aplikoisin Riivalista tähdet kyynärpäihin. Meidän kummitytölle tein laneilla lopuista Marjanalle-merinovillasta kypärälakin, koska edellinen alkoi jo olla pieni. Kaava on viime vuoden viimeisestä Ottobresta ja samalla kaavalla olen tehnyt myös omalle lapselle kypärälakin. 

Omaan käyttöön tuli vielä parit legginsit ommeltua laneilla. Ensimmäiset on Käpysen IHANAN pehmeää Salamt-joustocollegea ja toinen on myös Käpysen joustocollegea, tässä kuosina on Betoniromu. Kaavana näissä on Sammalikko, josta pitäisi piirtää pienempi koko tai ainakin kaventaa lahkeita, koska sieltä nämä ovat isot. Salamoissa ei ihan kankaan pituus riittänyt suoriin lahkeisiin, joten niihin laitoin tuosta samasta kankaasta resorit. Betoniroimuissa on suorat lahkeet. Kumpiakin housuja olen aavistuksen madaltanut alkuperäisestä kaavasta, tosin nyt ei ihan näin paljoa olisi tarvinnut madaltaa kuin tein, mutta kyllä näitä tunikan kanssa pystyy käyttämään. Salamoista miinusta 90 cm ja Betoniromusta 95 cm.

Olin ahkera ompelija myös lanien jälkeen ja heti seuraavalla viikolla tein kuopukselle bodyn. Ompelin tämän bodyn Aarrekidin 100 % puuvillatrikoosta, kaavana tässäkin on sama Hedgehog, joka on myös laneilla ommelluissa bodeissa. En kuitenkaan halunnut tehdä samasta kankaasta toista bodya meille, niin tein samalla kaavalla, mutta lyhyillä hihoilla bodyn, jonka lahjoitin Saumanvaran sydämmestä-huutokauppaan, joka järjestettiin facebookissa lokakuussa. Miinusta kummastakin bodysta 42 cm yhteenstä. Huutokaupassa siis kerättiin rahaa Roosa Nauha-järjestölle. Tuo huutokauppa keräsi Roosa Nauha pottiin yli 27 000 €, mikä on aivan mieletön summa.

Syksyn tullen tarvittiin myös lämpimämpää pipoa ja lisäksi myös kauluria keskimmäiselle. Kaapin jemmoista löytyi Metsolan Viiksimies-joustofroteeta ja sisäpuolelle pala Majapuun oranssia joustofroteeta, jossa kirsikoita. Yhdessä ihana syksyinen setti. Kaulurin kaava on Tehtaamon blogista, tai oikeastaan mallin otin tuolta ja vapaalla kädellä leikkasin sopivan kokoisen keskimmäiselle. Pipo kaava on jostain Ottobren lehestä piirretty, ei hajuakaan, mistä numerosta tai mikä malli. Tätäkin versiota jouduttiin aavistuksen muokkaamaan päänympäryksestä, jotta sain kankaan riittämään tähän. Miinusta 31 cm. Tein myös trikoisen pipon, johon Pikku-E sai itse valita kankaan. Suuri batman-fani valitsi laatikosta tämän Batmask-trikoon, joka on Majapuulta. Miinusta 12 cm.

Pari ompelusta kerkesi vielä syyskuun puolella valmistumaan. Ensimmäinen kokeilu aikuisten timantti-mekosta. Kangas on jättirätin jotain viskoosisekoitetta, mukavan laskeutuvaa, mutta ah niin pilalle mennyttä jo parin päivän käytön jälkeen. Tein kyllä juuri tästä syystä ensimmäisen version tästä kankaasta, kun ei ollut mitään hajua sopiiko tämmöinen malli itselle vai ei. Kaavana siis Jujunan aikuisten timantti-mekko koossa 34 ja pituus koosta 38. Toinen versio samalla kaavalla on tehty Käpysen tämän syksyn merinovillasta, värinä tumma meleerattu harmaa. Tämä mekko on ihana, pidän tätä mekkoa oikeastaan koko ajan, jos vaan on puhtaana. Tämä on vielä 100 % merinovillaa, joten pesuja ei kovin usein tarvita. Timanttimekoista miinusta yhteensä 314 cm. 

Merinovillaa jäi oman mekon jälkeen sen verran jäljelle, että tein pipon itselle. Villasta vuori ja päälinen Betoniromua, miinusta vuoresta 10 cm. Villalegginsit sain tehtyä kirpulle, ja niistä tuli miinusta 24 cm. Kaavana näissä on Caterpillar (OB 1/15), jota kavensin vielä lisää, koska materiaalina tuo merinovilla. Ompelin lisäksi kasan pieniä pipoa, jotka on menossa lahjoituksena sairaalaan vastasyntyneille jossain vaiheessa, lisäksi kasasta tuli yksi taaperokokoinenja yksi pipo ja panta mulle itselle, kaikista pipoista yhteensä miinusta 126 cm. Viimeisin ompelus on yömekko  Neiti A:lle. Kankaan alkuperäistä ostopaikkaa en tiedä, itselle päätyi kassista, jonka ostin eräältä ompeluryhmäläiseltä. Kaavatähän pitkään yömekkoon on miehustan ostalta Ottobresta, nro 6/2015, jossa useampia yöpukuja, hihat sovelsin jostain toisesta paidasta. Yömekosta vielä miinusta 83 cm. Tämä yömekko on ommeltu pelkästään saumurilla, niin käänteet kuin hihan suut. Testasin pitkästä aikaa tämmöistä ompelutapaa, tämmöisiin yövaatejuttuihin tämä mielestäni sopii, mutta kyllä päivävaatteet perinteisesti jatkossakin teen joka käänteellä tai kanteilla. Lopputelamana koko kuukaudelle oli + 8,8 m ja miinusta 24,82 m (osa tosin lahjoitettuja, mutta omasta kaapisat poistui kuitenkin). Eli hyvin päästiin miinukselle.