22.11.2016

Olipa kerran mekko...

Olipa kerran ompelija, joka sai lahjaksi kaavakirjan eräänä äitienpäivänä. Kirja seisoi kaavahyllyssä muutaman kuukauden ennen kuin ompelija sai aikaiseksi tarttua kirjaan ajan kanssa ja lähteä tekemään siitä jotain luomusta. Selattuaan kirjaa ja erilaisia ompeluryhmiä päätti ompelija lähteä tekemään siitä kaavaa, jossa todettiin, että sen voi tehdä joustamattomasta, mutta mikäli tekee joustavasta, niin valitsee sitten yhden koon pienemmän kaavan. Mitattuaan kaavaakin vielä vähän päätyi ompelija tekemään kuitenkin kaikkein pienimmän koon tuosta kaavasta. Teki vielä hihattoman version, koska elettiin heinäkuun helteillä ja kasvava vauvamaha sai olon jotakuinkin tukalaksi muutenkin. Kaankaaksi ompelija oli valikoinut harmaan Sammalpolku-nimisen kankaan, jonka kuosi miellytti ompelijaa oikeinkin paljon.

Mekko valmistui aika nopeastikin sillä kertaa, vaikka varmasti yötöiksi meni ompelu, joka tosin ei ole mitenkään ihmeellinen asia tälle ompelijalle. Joku tässä mekossa kuitenkin mätti. Väri oli ensimmäinen asia, se ei sopinut tälle ompelijalle ei sitten ollenkaan, vaikka toiselle tyttärelle tämä väri on ennemmän kuin passeli. Toinen oli mekon kaava. Vaikka kokona tosiaan oli 34, oli tämä aivan liian iso, silloin kesällä asia ei niin paljoa haitannut, koska vauvamaha kasvoi kuitenkin koko ajan, joten mekkokin päätyi muutamasti päälle hiekkalaatikolle lasten kanssa. Tuli syksy ja talvi ja vauvakin syntyi, joten mahakin jäi sille tielle. Lopulta tuli uusi kesä, eikä mekko päätynyt kertaakaan ompelijan päälle. Lopulta syksyllä ompelija päätti, et nyt riittää ja mekolle on löydyttävä uutta käyttöä.


Jos ompelija olisi jättänyt mekon itselleen, olisi sitä pitänyt kaventaa ainakin 10 cm kummastakin sivusaumasta ja todennäköisesti tämäkään ei olisi riittänyt. Niinpä syksyllä ompelija päätti, että kasvava kuopus saisi tästä jotain itselleen. Ensimmäiseksi ompelija leikkasi kaikki sivusaumat pois tästä mekosta, yläosaa ei oikeastaan pysty vaatteissa käyttämään, koska siinä on muotolaskokset, mutta helmasta saadaan jotain. Ompelija oli jo pidemmän aikaan miettinyt oman bodykaavan piirtämistä. Niinpä ompelija tarttui vihdoin tuumasta toimeen ja piirsi eräänä päivänä oman bodykaavan käyttäen apunaan muutamiakin hyväksi toteamiaan kaavoja ja mittoja omasta lapsetaan. Leikkasi vielä kankaatkin saman tien, mutta aika loppui sillä kertaa kesken ja valmiiksi leikatut palat jäivät odottaaan keskeneräisten pinoon. Ompelijalla on tapana yleensä aina ommella aina yksi vaate loppuun ennen uuden aloittamista, mutta tässä syksyn aikana ompelija on vähän lipsunut tästä tavasta ja välillä saattaa olla useampikin vaate pöydän kulmalla leikattuna.


Vihdoin ompelija pääsi kuitenkin ompelemaan tätä leikattua bodya, tässä välissä tosin ompelija oli jo unohtanut oliko leikannut hihat siten, että hihansuut vain käännetään vai oliko tarkoitus laittaa kantit. Joku pieni ajatus ompelijalla oli, että mahdollisesti oli hihoja vähän lyhentänyt ja tarkoituksena olisi laittaa kantti hihan suihin.Ompelija aloitti laittamalla tukikankaat toiselle olalle. Tähän bodyyn on tarkoitus tulla napit toiselle olalle pukemisen helpottamiseksi. Yhden illan aikana ompelija sai kasattua bodyn, laitettu kantit ja nepitettyäkin vielä. Ompelija oli tällä kertaa enemmän kuin tyytyväinen, kun kerrankin tuli valmista yhdeltä istumalta. Ompelija päätti alkaa pitämään myös pientä kirjaa plussista ja miinuksista tuon syyskuun senttipelin jälkeen, tästä bodysta tuli miinuksia 22 cm.




Loppuosasta mekkoa saatiin ompelija ompeli kuopukselle vielä legginsit. Leggiensien kaava on Caterpillar, jolla on tehty jo useammatkin legginsit ja kokona 74. Ihan yhtenä kappaleena ei ompelija housuja saanut tehdyksi vaan lahkeissa on korkeat resorit samasta kankaasta tehtynä. miinuksia housuista tuli 18 cm.


Housujen kaveriksi ompelija teki vielä toisenkin bodyn, jonka kankaan ompelija osti Kangaskapina nimisestä kangaskaupasta. Kangaskapina on Loimaalainen kangaskauppa, joka avasi pienen kivijalkamyymälän Turkuun Forum-kortteliin. Saattaapa tämän blogin pitäjäänkin törmätä kyseisessä kangaskaupassa. Tässäkin bodyssa ompelija on käyttänyt omaa kaavaansa ja koko on noin 74. Miinuksia ompelija sai tästä bodysta 22 cm. Pääntie on aavistuksen lörpähtänyt, mutta saattaa siitä vielä pesussa asettua paremmaksi. Pari muutakin muutosta pitää kaavaan tehdä, mutta ihan hyvältä tämä jo vaikuttaa.




2 kommenttia:

  1. ...ja aina vaan jaksan ihailla! Olet kyllä niin taitava ompelija (ja kirjoittaja) :)
    inga (en halua kirjautua, mutten kuitenkaan olla kokonaan nimetön)

    VastaaPoista